Eduskunnan puhemiehelle
Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakimuutosta koskevaan mietintöön jätetyssä vastalauseessa tuotiin esille vakava huoli TE-hallinnon soveltamista työttömyysturvan myöntämisen ohjeista. Vaikka sivutoimisella yrittäjällä olisi lain mukaan edelleen oikeus päivärahaan, voi sivutoimisuuden osoittaminen käydä vaikeaksi. Ongelma ei ole itse esitetyssä lakitekstissä, vaan työttömyysturvalainsäädännön tulkinnassa ja soveltamisessa erityisesti TE-toimistoissa.
On käynyt ilmi, että moni itsensä työllistäjä kokee TE-toimistoissa tehtävän epäoikeudenmukaisia — jopa mielivaltaisia — ratkaisuja heidän työttömyysturvaan liittyvissä ratkaisuissaan. Mielivaltainen toiminta voi pahimmillaan johtaa siihen, että itsensä työllistäjät ryhtyvät välttelemään yrittäjyyttä, koska se vaarantaisi heidän työttömyysturvansa. Jos näin on, ei itsensä työllistäjien oikeusturva ole toteutunut enää pitkään aikaan.
Esimerkiksi Journalistiliiton lakimies on todennut, että hän ei suosita mediataloista irtisanotuille työntekijöille ryhtymistä yrittäjäksi, sillä silloin uhkaa välitön työttömyysturvan menetys. Kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön 174-sivuisessa ohjeistuksessa TE-toimistoille erikseen korostetaan, että työttömän aloittama yritystoiminta tulee katsoa sivutoimiseksi. Itsensä työllistäjän oikeusvarmuutta loukataan asiassa, jolla on ratkaiseva merkitys henkilön elämän edellytyksille.
Paitsi että puutteellinen ja virheellinen viranomaiskäytäntö voi johtaa henkilökohtaisesti ja tiettyjen alojen suhteen vakaviin seurauksiin, sen kansantaloudelliset vaikutukset ovat vahingolliset. Työelämän murroksessa yhä harvempi työsuhde on pysyvä ja kokoaikainen ja yhä useampi hankkii toimeentulonsa useista lähteistä ja vaihtuvista työ- ja toimeksiantosuhteista. Yhteiskunnan on syytä kannustaa kansalaisia rohkeasti tarttumaan tilaisuuksiin itsensä työllistämisessä eikä antaa perusteltujen pelkojen lannistaa oma-aloitteista työllistymistä.
Koska kyse on vakavasta epäkohdasta, nostettiin asia esille myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina 10. joulukuuta. Silloin ministeri Lindström totesi: "TE-toimiston virkamiehillä voi usein olla vähän rohkeutta puuttua näihin asioihin ilman ministeriön kattavaa ohjeistusta erilaisista soveltamistilanteista ja tulkinnoista eri puolilla maata. Tähän tullaan kiinnittämään huomiota." Näin ollen ministeri on tullut luvanneeksi, että asia tullaan saattamaan oikeaan järjestykseen.
Itsensä työllistävien oikeusvarmuuden ja heidän toimeentulonsa ennakoitavuuden eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Näin ollen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön annettu vastalause huomioineen täytyy toteuttaa sellaisenaan. Samalla olisi kuitenkin tärkeää, että TE-toimistoissa tapahtuvien mielivaltaisten ratkaisujen kitkemiseksi kaikki itsensä työllistäjien asiat keskitettäisiin erikoistuneisiin TE-toimistoihin. Näissä yksiköissä palvelevien virkailijoiden on oltava kokeneita, koulutettuja, asiantuntevia ja ennen kaikkea motivoituneita toimimaan asiakkaiden eduksi.
Itsensä työllistämiseen liittyy myös monia eläkkeeseen ja verotukseen liittyviä erityiskysymyksiä. Erikoistuneiden TE-toimistojen on myös osattava oma-aloitteisesti ohjata asiakkaat oikeiden asiantuntijoiden luokse. Yhteisenä päämääränä on oltava, että taiteilijoiden, keikka- ja pätkätyöläisten, mikroyrittäjien ja freelancereiden toimeentulon edellytykset turvataan ja että heitä kohdeltaisiin kaikissa viranomaisportaissa oikeudenmukaisesti ja ennakoitavasti.
Asiantuntemuksen keskittäminen selkiyttäisi tilannetta huomattavasti nykyisestä, purkaisi tarpeetonta byrokratiaa ja yhdenmukaistaisi kaikkien itsensä työllistäjien kohtelua. Ainakin ensimmäinen näistä tavoitteista on useaan kertaa todettu myös maan hallituksen tavoitteeksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 16/2015 vp) jätetyssä vastalauseessa esitettyjen toimenpiteiden huomioimisen lisäksi kaikki itsensä työllistäjien työttömyysturvaa koskevat ratkaisut keskitetään käsiteltäväksi asiaan erikoistuneisiin TE-toimistoihin?