Eduskunnan puhemiehelle
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan myös Suomessa on viitteitä siitä, että lastensuojelun menneisyydessä olisi epäkohtia. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 2014 lastensuojelun epäkohdista selvitystyön. Tämän historiahankkeen tavoitteena on kartoittaa lastensuojelun sijaishuollon menneisyyttä.
Samanlaisia selvityksiä on tehty muissakin maissa. Niiden tulokset osoittivat sijaishuollossa olleen epäkohtia. Ruotsissa ja Norjassa selvitystyöt ovat johtaneet julkisiin anteeksipyyntöihin, jopa korvausjärjestelmien kehittämiseen. Ahvenanmaalla vuonna 2015 järjestettiin anteeksipyyntöseremonia lastensuojelun epäonnistumisista. Ruotsin eduskunnan puhemies Per Westerberg pyysi anteeksi, että yhteiskunta oli jättänyt lapset pulaan. Vuosina 1920—1980 Ruotsissa huostaanotettiin 250 000 lasta.
Julkisuudessa on ollut alustavia tutkimustuloksia, jotka antavat viitteitä sijaishuollon ongelmista. Monelle haastatellulle on ollut ilmeisen terapeuttista tulla kuulluksi. Selvitys koskee ajallisesti jaksoa 1937—1983, jolloin lapset ovat olleet julkisen vallan kasvatuksessa ja vastuussa lastensuojelulain nojalla. Tuolloin lastensuojelu tarkoitti lähinnä huostaanottoa perheisiin, lastenkoteihin tai koulukoteihin.
Muiden maiden kokemuksista voitaneen päätellä, että tutkimustyöllä on merkitystä, ei vain näiden huostaan otettujen henkilöiden kannalta, mutta myös yhteiskunnallisesti. Poikakotiin sijoitetut kertovat YLE:n dokumenttiohjelmassa (TV1 22.12.2013) kokemuksistaan. Niissä on viitteitä sijaishuollon epäkohdista. "Väkivalta oli pahinta. Siellä sai turpiinsa vähän väliä, ja myös henkilökunta löi poikia. Yöllä oli vain yksi vartija, mutta se vartioi lähinnä sitä, ettei me päästä karkaamaan sieltä. Sisällä sai tapahtua mitä vain, kun ovet olivat lukossa."
Lähde: http://yle.fi/vintti/yle.fi/tv1/juttuarkisto/dokumentit/dokumenttiprojekti-varastettu-lapsuus.html
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko Suomessa valmiutta esittää valtiovallan taholta anteeksipyyntö, kuten esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa, jos tutkimus osoittaa samantyyppistä sijaishuollon kaltoin kohtelua?