Eduskunnan puhemiehelle
Suomen metsästyksen olosuhteet ovat muuttuneet radikaalisti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Siksi metsästysasetus tulisi mukauttaa uusiin olosuhteisiin sopivaksi. Peurakanta suurenee, villisikojen ja suurien petoeläinten määrä on lisääntymässä. Tämä johtaa uusien metsästysmuotojen tarpeeseen.
Metsästysasetuksen 12 § säätää, ettei koirilla jonka säkäkorkeus on yli 28 cm, saa metsästää hirvieläimiä. Ahvenanmaalla, Ruotsissa ja Saksassa on sallittua metsästää myös korkeammilla hitaasti ajavilla ja karkottavilla koiraroduilla ja kokemukset ovat positiivisia. Ruotsin kokemukset ovat erittäin hyviä, eikä ole todisteita siitä, että riistaeläimet olisivat kärsineet tästä. Grimsön tutkimuskeskus on tehnyt tutkimuksen, jossa riistaeläinten kortisoni- tai stressihormonien tasoa mitattiin koiran seuraamisen jälkeen. Tutkimus toteaa, että tulokset näyttävät, että riistaeläin ei välitä siitä, mikä koirarotu seuraa, ja että kauriin metsästäminen koiralla ei aiheuta haittaa riistaeläimelle.
Kennelliitto on viiriäiskoirien koesäännöissä linjannut, mitä karkottavalla koirarodulla tarkoitetaan. Karkottava koira on sellainen, joka ei seuraa riistaeläintä pitempään kuin 20 minuuttia ja joka ei vahingoita riistaeläintä. Toisin sanoen viiriäiskoira ei suoranaisesti ole ajava koira, vaan ennemminkin ylösajava tai karkottava koira. Viiriäiskoira on jalostettu lyhyeen metsästysaikaan ja se kuuluu ryhmään FIC 8, noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat. Viiriäiskoira kokeeseen saa myös osallistua muun rotuisia koiria. On selvää, että koiraa, joka ei täytä näitä kriteerejä ja seuraa riistaeläintä pitkiä aikoja, ei tulisi käyttää metsästykseen, minkä jo sekä laki, asetus että metsästysetiikka sanovat.
Ahvenanmaan lainsäädännössä on määritetty, millä tavalla hitaasti ajavan koiran pitäisi toimia. Koira on hitaasti ajava, jos katsotaan, että se normaalitapauksissa seuraa tarkasti ja haukkuu seurattaessa riistaeläinten jälkiä sekä ainoastaan poikkeustapauksissa huomioi ilmavainun tai että se huomioi riistaeläimet. Sellaisissa tapauksissa ajossa oleva riistaeläin seuraa tottuneita liikkumispaikkoja ja pysähtyy usein odottamaan koiraa. Sellaisen koiran säkäkorkeus ei yleensä ylitä 38 senttimetriä. Hitaasti ajava koira ei kiihdytä riistaeläimiä.
Sekä Suomen Riistakeskus että Suomen Metsästäjäliitto puoltavat muutosta, jossa metsästysasetuksen 12 §:ää muutettaisiin siten, että sallittu säkäkorkeus nostettaisiin 40 senttiin hitaasti ajavilla koirilla ,ja että metsästysasetuksen 12 §:ää tarkennetaan siten, että on selvää, että myös karkottavien koirien käyttö hirvieläintenmetsästyksessä on sallittua.. Muutos helpottaisi myös loukkaantuneiden peurojen ja kauriiden jäljestämistä, kun käytössä olisi suurempi valikoima koiria.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus toteuttaa nämä edellä mainitut metsästysasetuksen 12 §:n muutosehdotukset metsästyslain osauudistuksen yhteydessä?