Eduskunnalle
Voimassa olevan terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n 3 momentin mukaan Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Laajan ympärivuokautisen päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen.
Terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momenttia on muutettu lailla terveydenhuoltolain muuttamisesta (1214/2019). Laki on tullut voimaan 1.1.2020, ja sillä lisättiin Vaasan sairaala laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköksi. Lain perusteluosassa todetaan erikoissairaanhoidon keskittämisestä, että harkintakriteereinä, joiden perusteella laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköt on määritetty, ovat olleet kielellisten näkökohtien lisäksi osaaminen ja voimavarat, väestöpohja, saavutettavuus ja luontaiset kulkusuunnat väestön näkökulmasta, erityisvastuualueen sisäinen työnjako sekä sairaalaverkon valtakunnallinen kattavuus ja valmiuden ylläpito
Perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon (,) mukaan hallituksen esityksessä määritetty kiireellisen sairaanhoidon laajan ympärivuokautisen päivystyksen hallinnollinen jaotus liittyy perustuslain 19 §:n 1 momentissa jokaiselle turvattuun oikeuteen välttämättömään huolenpitoon (, s. 69) sekä perustuslain 19 §:n 3 momentissa julkiselle vallalle säädettyyn velvollisuuteen turvata, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kemi-Tornion ja laajemmin Länsi-Pohjan alue on luonteeltaan raskaan teollisuuden keskittymä. Se korostaa terveydenhuollon valmiuden ylläpitämisen tarvetta. Alueella on toistakymmentä EU:n Seveso III-artiklan mukaista suuronnettomuusvaaran aiheuttavaa teollisuuslaitosta ja varastoalustetta, ja niiden sijainnin seurauksena alueella liikkuu myös runsaasti suuronnettomuusvaaran aiheuttavia vaarallisten aineiden kuljetuksia. Valmiuden ylläpitämisen lisäksi myös saavutettavuus korostaa tarvetta nimetä Länsi-Pohjan keskussairaala terveydenhuoltolain 50 § 3 momentin mukaisen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköksi. Etäisyys Kemistä Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle on 125 kilometriä. Länsi-Pohjan keskussairaalan sisällyttäminen terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momenttiin ympärivuorokautisena päivystyssairaalana toteuttaisi perustuslain 19 §:n 3 momentissa julkiselle vallalle asetetun velvollisuuden taata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa tilanteissa.
Yllä olevan lisäksi perustelen asiaa seuraavasti:
1. Sairaalan lakkauttaminen johtaisi n. 1 000 työpaikan menetykseen Meri-Lapin alueelta vuonna 2032. Tämä olisi aluepoliittisesti erittäin huono asia. Työpaikkojen väheneminen johtaisi väestökadon kiihtymiseen alueelta, kun työpaikkoja pitäisi lähteä hakemaan kauempaa. Tämä vaikuttaisi merkittävästi alueen elinvoimaisuuteen.
2. Lapin AMK:n Kemin kampukselta valmistuu n. 130 sairaanhoitajaa vuodessa, joiden perinteinen harjoittelupaikka on Länsi-Pohjan keskussairaala. Sairaanhoitajien opinnoista n. 1/3 suoritetaan käytännön harjoittelussa sairaalan eri osastoilla. Sairaala on lyhyen matkan päässä kampukselta. Jos Länsi-Pohjan keskussairaala lakkautettaisiin, olisivat lähimmät harjoittelupaikat kaukana Rovaniemellä 125 km:n tai Oulussa 105 km:n päässä. Molemmissa kaupungeissa on omat sairaanhoitajakoulutukset, joten harjoittelupaikoista tulisi pula. Sairaalan lakkauttaminen vaikuttaisi todennäköisesti heikentävästi sairaanhoitajaopiskelijoiden hakeutumiseen Kemin kampukselle ja siten myös Lapin AMK:n opettajien ja muun henkilöstön tarpeeseen. On selvää, että Suomi tarvitsee kaikki mahdolliset hoitajat tulevaisuudessa ja Meri-Lappi kaikki mahdolliset työpaikat säilyäkseen elinvoimaisena alueena.
3. Soten keskeinen tavoite yhdenvertaisista palveluista ei toteudu, jos sairaala lakkautetaan. Päinvastoin. Meri-Lapissa palvelut huonontuisivat merkittävästi. Uhka erikoissairaanhoidon ja ympärivuorokautisen päivystyksen päättymisestä v. 2032 vaikeuttaisi merkittävästi rekrytointia jo vuosia ennen tätä.
4. Tammikuussa 2021 voimaan tulleen keskittämisasetuksen mukaan keskussairaaloissa voidaan tehdä jatkossa vaativampia kirurgisia leikkauksia ja erityisvastuualueilla voidaan osin sopia tiettyjen leikkausten sairaalakohtaisten lukumäärien alittamisesta, jos edellytykset muutoin täyttyvät. Tämä uusi keskittämisasetus mahdollistaa sairaalakohtaisten leikkausmäärien alituksen tekonivelkirurgiassa, selkäkirurgiassa sekä rinta-, peräsuoli-, paksusuoli- ja munuaissyövän leikkauksissa. Nykyisillä erityisvastuualueilla on mahdollista ja järkevää sopia työnjaosta siten, että kaikilla alueen sairaaloilla pystytään jatkamaan ympärivuorokautista erikoissairaanhoidon päivystystä.
5. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun (2019:31) mukaan Ruotsissa on julkaistu kattava meta-analyysi, jossa tutkittiin tarkemmin 96 alan tieteellistä julkaisua. Tutkimustuloksissa ei löydetty selkeää yhteyttä suuren volyymin ja alhaisten yksikkökustannusten välillä. Tutkimuksen mukaan hyviä laadullisia tuloksia voidaan saada myös pienemmissä toimenpidevolyymeissa, ja tutkijat vetävät sen johtopäätöksen, että hyvä hoidon laatu on mahdollista saavuttaa pienissäkin toimenpidevolyymeissä, mikäli yliopistollisen sairaalan määrittämistä hoidon standardimenettelyistä voidaan pitää tarkasti kiinni.
6. Lapin sote-kulut ovat kokonaisuudessaan n. 800 miljoonaa euroa, joista erikoissairaanhoidon kustannukset Länsi-Pohjan keskussairaalassa ovat n. 9 %. Toimenpiteiden keskittäminen Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle ei toisi toivottuja säästöjä, sillä suurin osa kustannuksista tulee henkilökunnan palkoista. Palkkakulut Rovaniemellä nousisivat samassa suhteessa kuin toimenpiteiden lukumäärä kasvaisi.
7. Sairaalan lakkauttaminen heikentäisi Lapin huoltovarmuutta merkittävästi, sillä tehohoitopaikat putoaisivat puoleen nykyisestä ja kyky varautua tuleviin pandemioihin tai suuronnettomuuksiin heikkenisi merkittävästi.
8. Sairaalan lakkauttaminen nostaisi ensihoidon kuluja, kun ambulanssien olisi Meri-Lapista mentävä Rovaniemelle. Valmiustason ylläpito nykyisellään vaatisi huomattavaa ensihoitoyksikköjen lisäystä Meri-Lapissa, eikä se silti korvaisi oman päivystyssairaalan luomaa valmiustasoa. Yhteensä 250 kilometrin matkan taittaminen edestakaisin vie useita tunteja, koska siihen kuuluu mahdolliset ensihoidolliset toimenpiteet ja potilaan kuljetusvalmistelu lähtöpäässä sekä auton puhdistaminen ja desinfiointi ja tarvikkeiden täydentäminen sairaalapäässä ennen paluumatkan aloittamista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Länsi-Pohjan keskussairaalan lisäämiseksi terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momenttiin laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköksi.