Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain ja veronkantolain väliaikaisesta muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia siten, että maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle laskettavaa viivästyskorkoa alennettaisiin määräaikaisesti. Viivästyskorko olisi väliaikaisesti korkolaissa tarkoitettu viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksikön asemesta 2,5 prosenttiyksiköllä. Viitekoron ollessa nykyisin nolla prosenttia viivästyskorko olisi 2,5 prosenttia. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia siten, että veron palautuksia ei väliaikaisesti käytettäisi huojennetun maksujärjestelyn kohteena olevan veron suoritukseksi. Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimiin, joilla helpotetaan pitkittyneen covid-19-pandemian ja rajoitustoimenpiteiden vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden yritysten tilannetta.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Ensin mainittu laki olisi voimassa 31.8.2021 ja viimeksi mainittu 31.12.2021 asti.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Valiokunta pitää tärkeänä, että maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle laskettavaa viivästyskorkoa on tarkasteltu uudelleen hallituksen esityksen HE 33/2020 vp antamisen jälkeen eduskunnan hyväksymän lausuman mukaisesti (EV 35/2020 vp). Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitystä on puollettu laajasti. Valiokunta kannattaa toimia, joilla helpotetaan koronaviruspandemian vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta.

Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että viivästyskorkoa tulisi alentaa esitettyä enemmän tai sen tulisi olla koroton. Valiokunta pitää valittua korkokantaa perusteltuna. Korkotasoa voidaan pitää kohtuullisena, kun otetaan huomioon se, että maksujärjestelyn saaminen ei edellytä vakuuksia ja maksujärjestely kohdistuu maksuvaikeuksissa oleville yrityksille, ja kun sitä verrataan siihen, millä korolla maksuvaikeuksissa oleva yritys voisi näissä olosuhteissa saada muuta rahoitusta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valittu korkotaso helpottaa koronaviruspandemian perusteella talousvaikeuksiin joutuneiden verovelvollisten asemaa, mutta se ei saa muodostua liian houkuttelevaksi rahoituskeinoksi sellaiselle yritykselle, joka ei ole koronaviruspandemian johdosta akuuteissa maksuvaikeuksissa eikä siten verojen maksujärjestelyn tarpeessa. Perusteettoman alhainen viivästyskorko tai viivästysseuraamuksen korottomuus voi johtaa esityksen tavoitteiden näkökulmasta tarpeettomiin maksujärjestelyihin ja alentaa näin vuoden 2021 verokertymiä aiheettomasti.

Valiokunta puoltaa sitä, että Verohallinto helpottaa omilla toimillaan maksujärjestelyn ehtoja muuttamalla maksujärjestelyssä noudatettavasta menettelystä antamaansa päätöstä. On esityksen tavoitteiden mukaista, että uutta huojennettua maksujärjestelyä voivat hakea myös sellaiset verovelvolliset, joilla on voimassa oleva maksujärjestely, eikä maksujärjestelyjen lukumäärää tule lain voimassaolon aikana rajoittaa. On perusteltua, että uuteen maksujärjestelyyn voidaan ottaa mukaan aikaisemmassa maksujärjestelyssä jäljellä olevat maksamatta olevat verovelat ja muut erääntyneet verot, jotka ovat syntyneet maksujärjestelyn aikana. Myös aikaisempaan rauenneeseen maksujärjestelyyn kuuluneet verovelat tulee voida ottaa mukaan uuteen maksujärjestelyyn. Valiokunta pitää tärkeänä, että Verohallinnon päätös annetaan mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille huoli siitä, että esitys asettaisi verovelvolliset eriarvoiseen asemaan sen johdosta, että verovuoden 2020 tuloveron perusteella määrättävä jäännösvero erääntyy eri verovelvollisilla eriaikaisesti verotuksen joustavan valmistumisen johdosta. Niillä verovelvollisilla, joiden verotus päättyy touko- ja kesäkuussa 2021, erääntyy jäännösveron ensimmäinen erä heinä- ja elokuussa 2021. Tällainen jäännösvero voidaan ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn. Sitä vastoin niiden verovelvollisten, joiden verotus päättyy heinäkuun 2021 jälkeen, erääntyy jäännösveron ensimmäinen erä syyskuun jälkeen, jolloin jäännösveroa ei voida ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn. Verovelvollisen yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta on keskeistä huomioida, ettei verovelvollinen voi itse vaikuttaa verotuksen päättymisen ajankohtaan ja sitä kautta jäännösveron eräpäivään.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu esille verovelvollisen mahdollisuus vaikuttaa jäännösveron määrään hakemalla Verohallinnolta lisäennakkoa, sillä ennakkoverojen määrä pienentää jäännösveron määrää. Verovelvolliselle tulee maksettavaksi lopullisessa verotuksessa jäännösveroa, jos ennakkoverojen, ennakonpidätysten tai muiden hyväksi luettavien erien määrä alittaa lopullisessa verotuksessa määrättävän veron määrän.

Lisäennakkoa voi hakea verotuksen päättymiseen asti. Verovelvollinen voi hakea lisäennakkoa verovuodelle 2020 esimerkiksi heinäkuussa 2021, jos hänen verotuksensa ei ole päättynyt vielä tuolloin. Verohallinnon hakemuksen perusteella määräämät lisäennakot luetaan tällöin hyväksi verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Lisäennakkohakemuksen perusteella määrätty ennakkovero voidaan ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn muiden verojen tavoin, jos huojennettua maksujärjestelyä haetaan lain voimassaolon puitteissa.

Täten verovelvollinen voi itse vaikuttaa siihen, ettei hänelle synny jäännösveroa, joka jäisi lain voimassaolon määräaikojen takia huojennetun maksujärjestelyn ulkopuolelle. Näin verovelvolliset eivät valiokunnan käsityksen mukaan joudu sattumanvaraisesti eriarvoiseen asemaan verotuksen päättymisajankohdan ja jäännösveron eräpäivän ajoittumisen perusteella.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Verohallinto ohjaa ja neuvoo verovelvollisia lisäennakon hakemisessa ja sen vaikutuksesta jäännösveron määrään sekä lisäennakkoon liittyvästä maksujärjestelyn mahdollisuudesta. Verohallinnon neuvonnassa tulee korostaa sitä, että lisäennakkohakemuksen perusteella määrätty ennakkovero voidaan ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn, jos huojennettua maksujärjestelyä haetaan lain voimassaolon puitteissa.

Esityksessä ehdotetut lakimuutokset ja Verohallinnon menettelymuutokset alentaisivat kokonaisuutena verotuottoja vuodelta 2021 yhteensä 312 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 verokertymien arvioidaan kasvavan 189 miljoonalla eurolla ja vuoden 2023 verokertymien 108 miljoonalla eurolla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että esityksen vaikutukset kuntatalouteen otetaan huomioon täysimääräisesti ja kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset kompensoidaan nettomääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta oikea-aikaisesti.

Valiokunta korostaa lopuksi esityksen seurannan merkitystä. Hallituksen tulee seurata aktiivisesti maksujärjestelyn piiriin siirtyvien verojen määrää ja maksujärjestelyjen enimmäispituutta sekä esityksen vaikutuksia verotuottokertymiin ja yritysten taloustilanteeseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus arvioi kertyneen tiedon perusteella, onko määräaikaiseksi esitettyjen säännösten voimassaoloaikaa tarvetta jatkaa ja mikä korkotaso turvaa samanaikaisesti verotuottokertymän ja yritysten maksuvalmiuden poikkeusolosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Yleistä

Korkotaso

Verohallinnon päätös maksujärjestelyjen ehdoista

Verovuoden 2020 tuloverojen erääntyminen

Vaikutukset verotuottoihin ja seuranta

Valiokunnan lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että valtiovarainministeriö seuraa lainmuutoksen toimeenpanoa ja varmistaa Verohallinnon riittävän neuvonnan lisäennakon vaikutuksesta jäännösveron määrään ja siitä, kuinka lisäennakkohakemuksen perusteella määrätty ennakkovero voidaan ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuksia yritystoiminnan edellytyksiin ja verotuottokertymiin ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lain voimassaolon jatkamiseksi.

VASTALAUSE

Perustelut

Koronaviruksen aiheuttama kriisi sekä hallituksen rajoitukset aiheuttavat edelleen poikkeuksellista vahinkoa yritystoiminnalle, joka ei kuulu tavanomaisen yrittäjäriskin piiriin. On edelleen perusteltua tukea yrityksiä — erityisesti niitä, joiden toimintaa edelleen rajoitetaan suoraan tai välillisesti. Verojen kevennetyt maksujärjestelyt ovat kokonaistaloudellisesti hyvä ratkaisu, kun tuki ohjautuu markkinaehtoisesti. Valtion kannalta kustannukset rajautuvat matalien korkojen oloissa toteutuvaan luottoriskiin. Ehdotetut huojennukset ovat oikeasuuntaisia ja kannatettavia.

Hallituksen esityksessä mainitaan, että maksujärjestelyiden matala korkotaso kohdistaisi tukea epätarkoituksenmukaisesti yrityksille, jotka saisivat markkinoilta rahoitusta muutoinkin. Suomen Pankin (3.5.2021) tilastojen mukaan yrityslainojen keskikorko on 2,01 prosenttia. Suuret hyvän luottoluokituksen yritykset saavat markkinoilta rahoitusta jopa negatiivisella korolla. Edellä mainitun sekä hallituksen esityksen perusteluiden, kohtuussyiden ja markkinakorkojen tason perusteella katsomme, että veronmaksun lykkäämisestä perittävä korko tulisi laskea määräajaksi nollaan. Siksi esitämme muutosta, jossa viivekorko ja viivästyskorko vastaisivat määräajan korkolain mukaista viitekorkoa (0,0 %).

Poikkeuksellisen tilanteen aikana käytettyjen tukien osumatarkkuudesta ei saada täysin toimivaa missään tilanteessa. On mahdotonta aukottomasti todentaa, että yrityksen tulonmenetykset tai maksuvaikeudet johtuvat nimenomaan koronakriisistä. Verojen huojennetut maksujärjestelyt substituoivat osittain muuta yrityksen saatavilla olevaa rahoitusta. Siten poikkeuksellisiin oloihin tarkoitettu tuki kohdentuu joiltain osin myös sellaisille yrityksille, joiden maksuvaikeudet eivät suoraan johdu kriisistä. Kuitenkaan verojen huojennettu maksujärjestely ei lopulta vähennä valtion verotuloja, vaan kyse on ainoastaan verojen maksun lykkääntymisestä. Siksi epätarkkuus tuen kohdistumisessa voidaan hyväksyä. Sellainen tuen kohdentumisen epätarkkuus olisi merkittävästi ongelmallisempi, jossa liian tiukasti määritelty tuki ei kohdistuisi sitä tarvitseville yrityksille.

Asiantuntijalausuntojen mukaan merkittävässä osassa pandemiasta kärsineissä yrityksissä on edelleen kipeä tarve joustoille. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan 12,6 % piti maksuvalmiuttaan heikkona tai välttävänä. Heikoimmaksi maksuvalmiutensa arvioivat pienet yritykset. Suomen Yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometrin mukaan alkuvuonna 15 % yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan. Esimerkiksi matkailu-, tapahtuma-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla vaikeudet ovat rajoitustoimien vuoksi edelleen laajoja ja tarve joustoille on ilmeinen.

Hallituksen esityksessä esitetään, että huojennettua maksujärjestelyä voi hakea vain 31.8.2021 saakka. Lain voimassaolon rajaus on ongelmallinen, sillä se asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan. Yritysten verotus ei välttämättä ole vielä määräpäivään mennessä yrityksestä riippumattomista syistä valmistunut, eikä yrityksellä näin olisi mahdollisuutta päästä maksujärjestelyyn huojennetulla korolla. Yrityksellä olisi kyllä mahdollisuus hakea maksujärjestelyä, mutta maksujärjestelyn piirissä oleviin verosaamisiin kohdistuisivat seitsemän prosentin kustannukset. Tämä asettaa yritykset keinotekoisesti eriarvoiseen asemaan. Kriisitukena käytettävällä tuella, joka valtion näkökulmasta ainoastaan lykkää verotusta, tulisi pyrkiä välttämään tarpeettomia häiriöitä markkinoilla. Verotusta tulisi voida hakea koko vuoden 2020 verotukselle riippumatta eräpäivästä ja verotuksen päättymisen ajankohdasta.

Valtiovarainministeriön vastineen mukaan verovelvollinen voisi vaikuttaa hänelle maksettavaksi määrättävän jäännösveron määrään verovuoden aikana muuttamalla ennakkoverojaan ja hakemalla lisäennakoita verotuksen päättymiseen asti ja siten itse vaikuttaa siihen, että tälle ei synny jäännösveroa, joka jäisi lain voimassaolon määräaikojen takia huojennetun maksujärjestelyn ulkopuolelle. On perusteltua kysyä, miksi koronaepidemian vuoksi helpotettu menettely laaditaan tarpeettoman moniportaiseksi ja hallinnolliselta taakaltaan raskaaksi. Koronaepidemian vuoksi tarjottavien huojennusten piiriin hakeutuvat useammin pienet yritykset, joilla ei ole osaamista tai mahdollisuuksia hankkia tarpeellista konsultaatiota, jotta huojennetun järjestelyn hakeminen olisi luontevaa ja tehokasta. Selväpiirteisellä ja suoraviivaisella ratkaisulla, jossa lain voimassaoloaikaa jatketaan vuoden loppuun asti, voidaan huojennuksen käyttöä helpottaa vastaamaan sen tarkoitusta.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

(Vastalauseen muutosehdotus)

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti.

Vastalauseen muutosehdotus

1.

Laki

veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään veronlisäyksestä ja viivekorosta annettuun lakiin (1556/1995) väliaikaisesti uusi 5 e § seuraavasti:

5 e §

Maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle laskettava viivästyskorko

lisättynä 2,5 prosenttiyksiköllä

Veronkantolain 41 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle eräpäivän jälkeiseltä ajalta laskettava viivästyskorko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

Viivästyskorko lasketaan 1 momentin mukaisesti maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle 1 päivästä toukokuuta 2021 veron suorittamispäivään. Jos 1 momentissa tarkoitettu vero on erääntynyt ennen 1 päivää toukokuuta 2021, viivästyskoron laskemiseen eräpäivää seuraavan päivän ja 30 päivän huhtikuuta 2021 väliseltä ajalta sovelletaan lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

joulukuuta

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään2021.

Tätä lakia sovelletaan tämän lain voimassaoloaikana tehtyihin maksujärjestelyihin. Tätä lakia sovelletaan myös maksujärjestelyihin, joita on haettu tämän lain voimassaoloaikana.

Helsingissä 1.6.2021

Matias

Marttinen

kok

Sari

Essayah

kd

Elina

Valtonen

kok

Sari

Sarkomaa

kok

Janne

Sankelo

kok

Timo

Heinonen

kok