Eduskunnan puhemiehelle
Lapset aloittavat koulunkäynnin mitä erilaisemmista taustoista. Lapsiperheköyhyyskin on yhä useamman lapsen arkea. Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Tästä huolimatta Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen Euroopan heikoimmin. Yli 4-vuotiaista vain 75 % osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa osallistuminen on lähes 96 %, Ranskassa jopa 100 %. Varhaiskasvatukseen osallistuminen tulisi nostaa eurooppalaiselle tasolle tekemällä yli 3-vuotiaiden osapäiväisestä varhaiskasvatuksesta maksutonta.
Itsenäisyyspäivänä julkaistut uudet Pisa-tulokset kertovat eriarvoistumisen kasvusta. Suomalaisen koulutuksen tasa-arvo alkaa horjua. Vielä kymmenen vuotta sitten perhetaustalla eli vanhempien tuloilla tai koulutuksella ei ollut merkitystä siinä, miten hyvin suomalaiset koululaiset pärjäsivät. Tämä oli myönteinen poikkeus moniin muihin maihin verrattuna, ja olimme siitä ylpeitä. Nyt tämä Suomen etu on kadonnut ja perhetausta on alkanut nyt näkyä oppimistuloksissa.
Viimeaikaisen varhaiskasvatuksen laatua heikentävän politiikan sijasta on syytä muuttaa suuntaa. Koulutuksellista tasa-arvoa tulee parantaa, ja se kannattaa aloittaa koulutuspolun alusta, varhaiskasvatuksesta, nostamalla varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Paras tapa tämän saavuttamiseksi on tarjota kaikille yli 3-vuotiaille maksuton osapäiväinen varhaiskasvatus samaan tapaan kuin esiopetuskin. Näin tehdään jo joka toisessa eurooppalaisessa maassa. Varhaiskasvatukseen osallistuminen voidaan tällä tavoin nostaa eurooppalaiselle tasolle myös meillä Suomessa. Osapäiväisen varhaiskasvatuksen jatkoksi perheen tarpeiden mukaan tarjottaisiin maksullista päivähoitoa. Nykyisin päivähoitomaksut kattavat noin 15 % päivähoidon kustannuksista. Jatkossakin maksuja voitaisiin periä varhaiskasvatuspäivää täydentävästä hoidosta samaan tapaan kuin esiopetuksessa. Tätä varten tulee selvittää erilaisia mahdollisuuksia tavoitteeseen pääsemiseksi esimerkiksi ikäluokittain.
Sijoittamalla lapsiin sijoitamme samalla tulevaisuuteen. Kaikkein tuottavin sijoitus on alle kouluikäisten kohdalla, sillä euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa OECD:n mukaan seitsemän euron hyödyn. Hallituksen tekemistä lukuisista koulutusleikkauksista varhaiskasvatukseen tehdyt ovatkin kaikkein ikävimpiä. On huolestuttavaa, että päiväkotiryhmien kokoa voidaan nyt kasvattaa siten, että kolmen aikuisen ryhmässä voi jatkossa olla 24 lasta aiemman 21 lapsen sijasta, osapäivälapsia jopa 33. Hallitus on mahdollistanut myös kokopäivähoidon rajoittamisen niiden lasten osalta, joiden toinen vanhempi on kotona.
Koulutuspolitiikan suunnan muuttaminen kannattaa aloittaa koulutien alusta eli varhaiskasvatuksesta. Maksuton yli 3-vuotiaiden osapäiväinen varhaiskasvatus ohjaisi perheitä varhaiskasvatuksen käyttöön lapsen edun näkökulmasta ja samalla se lisäisi koulutuksellista tasa-arvoa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varhaiskasvatuksen maksuttomuuden toteuttamiseksi ja lasten koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi tällä tavoin?