Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia väliaikaisesti. Perusopetuslakiin ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäviksi väliaikaiset säännökset opetuksen poikkeuksellisesta järjestämisestä. Esityksellä jatkettaisiin poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden voimassaoloa lukuvuoden 2021—2022 ajaksi. Esityksen mukaan opetuksen järjestäjä voisi päätöksellään siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Esityksen tarkoituksena on ehkäistä koronaviruksen leviämistä, lieventää siitä koituvia haittoja sekä turvata perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8 2021 ja olemaan voimassa 31.7.2022 saakka.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä Haavoittuvassa asemassa olevat oppilaat Riskiryhmään kuuluva perheenjäsen Lasten mielipiteiden selvittäminen Tutkimus ja seuranta Lopuksi
Hallituksen esityksessä ehdotetuilla säännöksillä on tarkoitus varautua siihen, että opetusta voidaan joutua antamaan poikkeuksellisin tavoin myös lukuvuoden 2021—2022 aikana koronaviruspandemiasta johtuvista syistä. Aikaisemmin on kahteen otteeseen annettu vastaavat määräaikaiset säännökset, joista viimeisimmän voimassaolo päättyy 31.7.2021.
Valiokunta pitää hallituksen esitystä koronatilanteen jatkumiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi perusteltuna ja pitää tärkeänä, että perusopetus mahdollistetaan tarvittaessa poikkeuksellisin opetusjärjestelyin, jottei lasten ja nuorten opetus ja oppiminen keskeydy koronapandemian vuoksi.
Valiokunta katsoo, että esityksen linjaukset lähiopetuksen ensisijaisuudesta ja etäopetuksen mahdollisimman lyhyestä kestosta ovat tärkeitä. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskevia päätöksiä ei tule tehdä varmuuden vuoksi, vaan niiden tulee perustua tarkkaan arviointiin viranomaismääräysten vaatimukset huomioon ottaen.
Valiokunta pitää tärkeänä vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen kohdennetun 40 miljoonan euron määrärahaa. Sen avulla pyritään tasoittamaan koronavirustilanteesta johtuvia kielteisiä vaikutuksia, kuten oppimisvajeen kasvua sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Esityksessä on huomioitu voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeus saada lähiopetusta myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana. Etäopetus on haasteellisinta lähiopetuksessakin paljon ohjausta tarvitseville oppilaille, kuten esiopetuksen oppilaille, nuorimmille koululaisille, erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä pidennetyn oppivelvollisuuden ja valmistavan opetuksen oppilaille. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen ulkopuolelle kuuluvat oppilasryhmät ovat ehdotetussa laissa samat kuin syksyllä 2020 ja keväällä 2021 (lait 521—522/2020 ja 1191—1192/2020).
Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan osa integroiduista erityisen tuen oppilaista ja heidän vanhemmistaan on kokenut syrjiviksi ja epäoikeudenmukaisiksi tilanteet, joissa erityisen tuen oppilaat joutuvat jäämään yksin lähiopetukseen muun opetusryhmän siirtyessä etäopetukseen. Esille on tuotu tarve ottaa poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin liittyvässä päätöksenteossa huomioon oppilaan yksilölliset tarpeet ja harkita poikkeusajan opetusjärjestelyissä lapsen etua tapaus- ja tilannekohtaisesti yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.
Huomattava on, että erityisen tuen oppilaan ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppimisen tuen järjestäminen etäyhteydellä oppilaan tarpeiden mukaisesti voi olla vaikeaa. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää ja arvioida opetuksen järjestämisen mahdollisuuksia poikkeuksellisina aikoina siten, että oppilaiden erilaiset tilanteet voidaan ottaa huomioon.
Hallituksen esityksessä (s. 20) mainitaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää perusopetuksen tukeen ja erityisiin opetusjärjestelyihin liittyviä sääntelymuutostarpeita Oikeus Oppia -kehittämisohjelman valmistelutyössä. Valiokunta pitää edellä mainittua selvittämistä ja sen perusteella tehtävää sääntelyn muuttamisen tarpeen arviointia tärkeänä. Siinä on hyvä hyödyntää korona-ajan poikkeussäännösten soveltamisen kokemukset sekä asiaa koskeva mahdollinen tutkittu tieto.
Valiokunta pitää myönteisenä, että esityksen vaikutusarvioinnissa on hyödynnetty selvityksiä ja tutkimuksia. On erinomaista, että lapsia on kuultu lainvalmistelun aikana syksyllä 2020. Valiokunta asiantuntijalausuntoon viitaten kiinnittää huomiota siihen, että lasten kokemukset tällä hetkellä saattavat poiketa siitä, miten he ovat suhtautuneet asioihin aiemmin. Esimerkiksi Islannin lapsiasiavaltuutetun lapsilta keräämästä tiedosta ilmeni, että lapset kokevat nyt paljon enemmän ahdistusta kuin ensimmäisen korona-aallon aikaan, jolloin monet vielä nauttivat poikkeusajan tuomista muutoksista.
Lasten ajantasaisten näkemysten selvittämiselle on ilmeinen tarve. Tähän viittaavat myös hallituksen esityksessä esille tuodut huomiot, kuten lasten ahdistuneisuuden kokemukset, jotka olivat keväällä 2020 huomattavasti aiempaa korkeammat (s. 13), ja huhtikuussa 2021 saadut tulokset siitä, että oppimisen tuen saatavuus vaikuttaa osin heikentyneen (s. 15), sekä lasten eriarvoistumisen korostuminen koronan myötä.
628/1998 Valiokunta kouluissa tehtäviä ratkaisuja koskien kiinnittää huomiota siihen, että opetuksen järjestäjien tulee perusopetuslain () 47 a §:n nojalla huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista.
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että poikkeusjärjestelyissä on jouduttu tinkimään opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista, oppimisen tuen järjestelyissä on ollut puutteita ja etäopetuksen käytännöt ovat vaihdelleet reaaliaikaisesta etäopetuksesta kirjallisesti ohjeistettuun omatoimiseen opiskeluun. Opetuksen vuorovaikutteisuudessa on ollut vaihtelua. Erot oppilaiden välillä ovat kasvaneet ja oppimisvajetta on syntynyt vaihtelevasti.
Valiokunta pitää erittäin tärkeinä hallituksen esityksessä (s. 34—35) kuvattuja tutkimus-, arviointi- ja ohjaustoimia. Seurantaa on välttämätöntä jatkaa sekä poikkeusjärjestelyiden ajan että myös normaalitilanteeseen paluun jälkeen, jotta pidempiaikaiset vaikutukset voidaan tunnistaa ja niihin pystytään reagoimaan oikealla tavalla. Vaikutusten arvioinnin ja tutkitun tiedon saamisen merkitystä korostaa se, että väliaikaisiksi tarkoitetut säännökset ovat olleet voimassa jo verrattain pitkän aikaa.
Lakiesityksessä on selkiytetty terminologiaa siten, että poikkeusjärjestelyiden yhteydessä puhutaan nyt etäopetuksesta. Tämä luo selkeän eron lähiopetuksessa jo normaalioloissa käytössä olevan etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen ja poikkeusjärjestelyissä käytettävän etäopetuksen välille.
Valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen esityksen perusteluissa kannustetaan opetuksen järjestäjiä valmistautumaan perusopetuslain 18 §:n mukaiseen päätöksentekoprosessiin laatimalla standardisoitu päätöspohja, jolla voidaan helpottaa päätöksentekoon liittyvää työtä, jos esimerkiksi karanteenipäätöksiä tulee lukumääräisesti paljon.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sivistysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 93/2021 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen.