Eduskunnan puhemiehelle
Koronapandemia on koetellut Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden periaatetta. Viruksen leviämisen estämiseksi rajavalvonta palautettiin myös isolle osalle sisärajoja ja maahantulon edellytyksiä kiristettiin. Koronarokotteiden kehittämisen ja rokotekattavuuden kasvun seurauksena Euroopan unioni otti 1.7.2021 käyttöön EU:n digitaalisen koronatodistuksen. Koronatodistus on todistus siitä, että henkilö on joko ottanut covid-19-rokotteen, saanut negatiivisen koronatestituloksen tai parantunut covid-taudista. Yhtenäisen todistuksen lisäksi Euroopan unioni on antanut jäsenmailleen suosituksia terveysturvallisen matkustamisen mahdollistumiseksi. Yksi tällainen suositus on se, että täyden rokotesarjan saaneilta henkilöiltä ei vaadita koronatestissä käyntiä eikä karanteenia. Suomi toimii tämän linjauksen mukaisesti.
Terveysviranomaisten mukaan käytössä olevat koronarokotteet suojaavat hyvin vaikealta tautimuodolta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtajan Markku Tervahaudan mukaan rokotettujen tartuttavuudesta ei kuitenkaan ole vielä tietoa. Deltaviruksella infektoituneen rokotetun henkilön virusmäärä PCR-testillä ja ct-arvoilla osoitettuna voi olla yhtä suuri kuin rokottamattomalla. Läpäisytartuntoja tiedetään tapahtuvan. Suomessa on tästä esimerkkinä Kanta-Hämeen sairaalaepidemia, joka sai alkunsa täyden rokotesuojan omanneesta henkilökunnan jäsenestä.
Matkustamisen yhteydessä rokotetuille on jo nyt vähemmän varotoimia kuin rokottamattomille. Hallitus valmistelee tällä hetkellä esitystä kansallisesta koronapassista, joka niin ikään perustuisi todennäköisesti sille, että rokotus, testissä käyminen tai sairastettu tauti antaisi henkilölle suurempia vapauksia. Oikeusministeri Henrikssonin 27.8.2021 mukaan rokotekattavuuden perusteella tartuntatautilain pykälästä 58 d tulisi pikaisesti poistaa vaatimus kahden metrin turvaväleistä. Korkeaa rokotekattavuutta pidetään yhteiskunnan avaamisen avaimena, ja Henrikssonin mukaan rokotekattavuuden kasvettua leviämisriski on pienentynyt. THL:n mukaan tutkimustiedon nojalla ei tiedetä, pienentääkö rokotekattavuus leviämisriskiä, ja myös erittäin korkean rokotekattavuuden maissa, kuten Israelissa, on nähty ennätyksellisen korkeita tartuntamääriä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mikä on perusteena sille, että rokottamattomilta vaaditaan koronatestiä, mutta rokotetuilta ei vaadita koronatestiä, kun olemassa olevan tutkimustiedon valossa ei tiedetä, leviääkö virus yhtä herkästi sekä infektoituneelta rokotetulta että ei-rokotetulta ja
miten hallitus varmistaa koronapassiesityksessään ja tartuntatautilain muutoksessa rokottamattomien turvallisuuden, mikäli rokottamattomat osallistuvat samaan tapahtumaan testaamattomien rokotettujen kanssa?