Eduskunnan puhemiehelle
Pirkanmaalla ja Satakunnassa on alkanut koulutuspilotti, jossa filippiiniläisiä sairaanhoitajia rekrytoidaan Suomeen hoito- ja hoiva-alan yrityksiin. Sairaanhoitajat suorittavat alalla vaadittavan hoiva-avustajan tutkinnon. (Yle 28.8.2021)
Sairaanhoitajien rekrytointi ulkomailta rikkoo vahvasti eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita varsinkin, kun korkeasti koulutetut hoitajat saapuvat Suomeen tekemään työtä, mikä ei vastaa heidän koulutustaan. Sairaanhoitajista koulutetaan sen sijaan matalan palkkatason hoiva-avustajia.
Suomi rikkoo tällä toiminnalla Agenda 2030 -periaatteita olla mukana poistamassa köyhyyttä Euroopasta. Filippiiniläisiä ulkomaalaisia ammattiosaajia käytetään hoiva-avustajina ja siivoojina. Ulkomaalaisia sairaanhoitajia käytetään hoivabisneksen ja kansainvälisen talouden pelinappuloina tuoton maksimoimiseksi.
Filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen ei ole suinkaan uusi asia. Vuosia sitten heitä tuotiin myös vanhustenhoidon työkentälle tilanteeseen, jossa heidän sairaanhoitajan tutkintoaan ei hyväksytty lailliseksi tutkinnoksi. Hoitajien lohdutonta tilannetta pohdittiin myöhemmin myös erillisessä raportissa.
Sairaanhoitajat eivät voineet toimia sairaanhoitajan tai lähihoitajan tehtävissä, vaan heidät kelpuutettiin ainoastaan hoiva-avustajiksi, joiden tehtäväkuva oli avustavissa tehtävissä vanhustenhoidossa eli asiakkaiden auttamisessa ruokailussa, hygienian hoidossa, ulkoilussa, siivoamisessa ja asioinnissa. Tämä näkyi luonnollisesti myös palkkauksessa, joka olikin sitten matalin mahdollinen (Raportti Sairaanhoitajia Filippiineiltä - Näkökulmia kestävään kansainväliseen rekrytointiin, jonka laativat Päivi Vartiainen, Marja Koskela ja Pirkko Pitkänen vuonna 2018).
Raportti kertoo myös, että osa filippiiniläisistä sairaanhoitajista opiskeli Suomessa oppisopimuksella lähihoitajaksi, mutta sai silti opintojensa aikana hoiva-avustajan palkkaa. Mikäli opiskelija onnistui suorittamaan tutkintonsa, hänelle ei välttämättä löytynyt kuitenkaan lähihoitajan toimenkuvaa, vaan työt jatkuivat edelleen hoiva-avustajan toimenkuvalla ja palkalla. Raportissa nousivat esiin myös suomen kielen oppimisen vaikeudet.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus reagoi tilanteeseen, jossa ulkomaalaisia sairaanhoitajia rekrytoidaan Suomeen matalapalkkaisiin hoiva-avustajan tehtäviin,
miten hallitus edistää hoitoalan houkuttelevuutta, jotta alalta poistuneet kotimaiset osaajat saadaan takaisin alalle ja
miten hallitus näkee eettisten ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisen filippiiniläisten sairaanhoitajien kansainvälisessä rekrytoinnissa tilanteessa, jossa he eivät pääse tekemään koulutustaan vastaavaa työtä?