Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Viittomakieltä käyttävien oikeudet
Ahvenanmaan itsehallintolain muuttaminen
(2)Eduskunta on hallituksen vuosikertomuksen 2020 liitteestä 3 ilmenevästi hyväksynyt perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta kaksi lausumaa. Lausumat koskevat viittomakieltä käyttävien oikeuksia (,,) ja Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista (,,).
(3)Viittomakielilaki tuli voimaan 1.5.2015. Lain hyväksymisen yhteydessä hyväksytyssä eduskunnan lausumassa edellytetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu.
(4)Hallituksen kertomuksessa on tehty selkoa muun muassa viittomakielen yhteistyöryhmän toiminnasta kertomusvuonna, viittomakieliasioiden neuvottelukunnan asettamisesta, viittomakielilain arviointia koskevasta selvitystyöstä, viittomakielibarometrin julkaisemisesta ja viittomakielen käytöstä valtioneuvoston viestinnässä.
(5)Valtioneuvoston asetus viittomakieliasioiden neuvottelukunnasta tuli voimaan 1.11.2020. Valtioneuvosto asetti 11.2.2021 ensimmäisen viittomakieliasioiden neuvottelukunnan toimikaudeksi, joka kestää 10.2.2025 saakka. Viittomakieliasioiden neuvottelukunta tulee jatkamaan viittomakielen yhteistyöryhmän työtä. Viittomakielilain arviointia koskeva selvitystyö on käynnistynyt oikeusministeriössä vuonna 2020 ja jatkuu vuonna 2021. Viittomakielibarometri julkaistiin alkuvuodesta 2021. Hallitusohjelman mukaan laaditaan kielipoliittinen ohjelma, jossa tarkastellaan myös suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen asemaa ja niitä koskevia haasteita.
(6)Viittomakieltä käyttävien oikeuksia on valtioneuvoston toiminnassa pyritty edistämään. Saamansa selvityksen perusteella perustuslakivaliokunta kuitenkin kiinnittää edelleen huomiota jo viittomakielilain säätämisen yhteydessä esillä olleisiin ongelmiin kielellisten oikeuksien toteutumisessa.
(7)Perustuslakivaliokunta on viittomakielilakiehdotusta koskevassa mietinnössä todennut, ettei esimerkiksi oikeus saada viranomaisen kustantamaa tulkkausapua viranomaisaloitteisia asioita käsiteltäessä aina toteudu, vaan viittomakielinen joutuu itse huolehtimaan tulkkausavusta (, s. 5/I). Saamansa selvityksen valossa valiokunta kiinnittää edelleen huomiota tulkkauksen asianmukaiseen toteutumiseen myös esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulutuksessa (ks. myös, s. 2,, s. 2). Ottaen huomioon tulkkauksen merkityksen viittomakieltä käyttävien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kannalta valiokunta painottaa, että tilannetta mahdollisesti heikentäviä muutoksia tulkkauksen järjestämisessä tulee tarkoin seurata ja havaittuihin epäkohtiin puuttua.
(8)Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista koskevissa lausunnoissa (,,) huomiota viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumiseen näissä palveluissa ja viranomaisten ja muiden julkista hallintotehtävää hoitavien velvollisuuteen edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään (, s. 62,, s. 14,, kappale 163). Valiokunta on todennut, että myös uudistusten käytännön toteuttamisen suunnittelussa on tärkeätä huolehtia suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien kielellisistä oikeuksista (, s. 14). Kesällä 2021 hyväksyttyä hallituksen esitystä arvioidessaan perustuslakivaliokunta on myös pitänyt tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanon vaikutuksia viittomakielisten oikeuksien käytännön toteutumiseen ja ryhtyy tarvittaessa vaadittaviin toimiin varmistaakseen viittomakielisten potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien toteutumisen (, kappale 165).
(9)Perustuslakivaliokunnan mielestä lausumassa mainittujen seikkojen toteuttaminen on siinä määrin kesken, että lausuma on edelleen tarpeellinen ja se tulee säilyttää. Valiokunta korostaa edelleen myös sitä, että viittomakieltä käyttävien oikeuksien toteutuminen koskee laajasti valtioneuvoston eri ministeriöiden toimialoja.
(10)Eduskunnan lausumassa edellytetään, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi.
(11)Hallituksen kertomuksessa on tehty selkoa hallitusohjelman Ahvenanmaan itsehallintoa koskevista kirjauksista ja itsehallintolain kokonaisuudistuksen vaiheista kertomusvuonna ja sitä ennen. Kertomusvuoden jälkeen itsehallintolain kokonaisuudistuksen virkamiesvalmistelu on jatkunut oikeusministeriön ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen välisenä yhteistyönä. Lakiehdotus uudeksi Ahvenanmaan itsehallintolaiksi on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi 9.9.2021. Lakiehdotus on oikeusministeriön toimittaman lausunnon ja hallituksen lainsäädäntösuunnitelman mukaan tarkoitus esitellä tammikuussa 2022.
(12)Ottaen huomioon itsehallintolain nykyisen valmisteluvaiheen lausuma on edelleen tarpeellinen ja se tulee säilyttää.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että tarkastusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.