Eduskunnan puhemiehelle
Muslimivähemmistön eristäytyminen omaan rinnakkaisyhteiskuntaansa, jossa vallitsevat islamilaiset normit ja arvot, on päivänpolttava yhteiskunnallinen kysymys koko EU:n alueella. Integ-raation ja monikulttuurisuuskokeilujen epäonnistuminen, tätä seurannut yhteiskunnan jakaantuminen sekä julkinen keskustelu islamin roolista ovat johtamassa maahanmuuttopolitiikan uudelleenarviointiin myös Saksassa. Muutosta kuvastaa valtapuolue CDU:n sekä ennen kaikkea ongelmien pääarkkitehdiksi nimetyn liittokansleri Angela Merkelin tekemä täyskäännös. Puolue sekä sen johtoon uudelleen valittu Merkel ovat lähteneet ajamaan kasvot peittävien burka- ja niqab-huivien kieltoa sekä muun muassa poistamaan kaksoiskansalaisuutta maan lainsäädännöstä.
Nykytilanteessa uskonnolliselle vähemmistölle myönnetyt erivapaudet menevät sukupuolten välisen tasa-arvon, lakien ja ihmisoikeuksien yläpuolelle myös Suomessa. Esimerkiksi burkan tai niqabin käytön voidaan katsoa olevan ennen kaikkea uskonnollisten normien sanelema pakko, joka on ristiriidassa perustuslain 6 ja 7 §:n turvaamien perusoikeuksien kanssa. Myös uskonnollisista syistä tehdyt poikalasten ympärileikkaukset ovat edelleen laillisia huolimatta siitä, että teko tunnusmerkistöltään rikkoo KKO:n tulkinnan mukaan Suomen lakeja ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa suojattua henkilökohtaista koskemattomuutta sekä asettaa tyttö- ja poikalapset keskenään eriarvoiseen asemaan.
Perustuslain 6 §:ssä todetaan, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. On kuitenkin ilmeistä, että lakien takaamat oikeudet tulevat kiistetyiksi ennen kaikkea eräiden kolmansista maista tulleiden väestöryhmien edustajien taholta, eikä siirtolaiskriisin hoidon epäonnistuminen koko Euroopan tasolla tule helpottamaan tilannetta tulevaisuudessakaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus on ryhtymässä palauttaakseen perustuslain sekä lakien ja ihmisoikeussopimusten takaamat oikeudet uskonnollisille vähemmistöille myönnettyjen erivapauksien edelle?