Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi siemenkauppalain muuttamisesta ja kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain kumoamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä. Samalla siemenkauppalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin kumottavaksi ehdotetusta laista säännökset kansallisesti tärkeiden peltokasvilajien siemenhuollon turvaamisesta huoltovarmuusrahaston varoista.

Kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain merkitys ei enää vastaa sen alkuperäistätarkoitusta kasvinjalostustoiminnan edistämisestä. Laki koskee vain lajikkeita, joilla ei ole kasvinjalostajanoikeuslain mukaista kasvinjalostajanoikeutta. Laki on vanhentunut eikä täytä perustuslain vaatimuksia. Tukea on maksettu pääasiassa vain vanhoille lajikkeille, joiden markkinoidut siemenmäärät ovat nykyään vähäisiä. Lisäksi maksujen kerääminen ja kerättyjen tulojen jakaminen lajikkeiden jalostajille on hallinnollisesti raskas järjestelmä suhteessa maksujen ja tuen määrään.

Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Valiokunta pitää kotimaista kasvinjalostusta elintärkeänä osana suomalaista elintarvikeketjua. Sillä on suuri merkitys maamme huoltovarmuudelle. Laajan laji- ja lajikevalikoiman ylläpitäminen ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa maassamme, ja tämän vuoksi kasvinjalotustoiminnan tukemiseen on osoitettava riittävät voimavarat.

Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä (896/1977) säädettiin vuonna 1977. Lain mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kasvinjalostustoiminnan edistämiseen käytettäväksi määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, jonka arvioidaan kysymyksessä olevan vuoden aikana kertyvän siementavarasta sanotun lain nojalla suoritettavina kasvinjalostusmaksuina.

Esityksen perusteluissa on todettu, että laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä on vanhentunut eikä täytä perustuslain vaatimuksia. Lain muutoksen (1321/1993) perustelujen (HE 203/1993) mukaan laki oli tarkoitettu jäämään voimaan vain toistaiseksi kasvinjalostajanoikeuslain tultua voimaan, koska vanhoista lajikkeista kertyi vielä maksuja ja kasvinjalostuksen rahoitusta. Lain nojalla suoritetut maksut ja tuki ovat olleet määrällisesti vähäisiä, ja etenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana määrät ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2014 valtion talousarvion kyseiselle momentille kertyi maksuja valtiolle enää noin 120 000 euroa. Nykyisin maksujen vähäisyyden vuoksi tuen merkitys kasvinjalostukselle on jäänyt käytännössä olemattomaksi. Lisäksi lain tarkoittamat toimijat ovat pääasiassa vanhojen lajikkeiden ylläpitäjiä ja omistajia, eivät jalostajia.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain 6 a §:n mukaan on mahdollista maksaa huoltovarmuusrahaston varoista peltokasveja Suomessa jalostaville yrityksille korvausta huoltovarmuuden kannalta kansallisesti tärkeiden, mutta taloudellisesti kannattamattomien kasvilajien jalostustyöstä. Esityksessä tämän mahdollisuuden pitämistä voimassa on pidetty tarpeellisena. Säännös ehdotetaankin nyt lisättäväksi samansisältöisenä siemenkauppalakiin (728/2000).

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.