Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä.
Valiokunnan kanta.
Hallitus ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen muuttamisen siten, että yhteinen varautumisjärjestely otettaisiin käyttöön vuoden 2022 alusta. Tämä olisi kaksi vuotta aiemmin sovittua aikaisemmin, sillä alkuperäisessä sopimuksessa sovittiin kahdeksan vuoden siirtymäajasta, joka ulottuu vuoden 2023 loppuun asti. Sopimusmuutoksella luodaan myös kansallisille ylimääräisille vakausmaksuille vastaavanlainen vaiheittaisen yhdistämisen polku aina täyteen yhdistymiseen saakka kuin rahastoon etukäteen kerättäville varoille, jotka nyt voimassa olevan sopimuksen mukaisesti ovat täysin yhdistyneitä siirtymäkauden päätteeksi.
Sopimus on neuvoteltu laajennetussa euroryhmässä, joka teki 30.11.2020 riskienvähentämisarvioon perustuvan poliittisen päätöksen varautumisjärjestelmän käyttöönotosta ja vakausmaksuja koskevan sopimuksen muuttamisesta. Sopimus on allekirjoitettu, ja se tulee voimaan päivänä, jona kaikki valvontamekanismiin ja yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin osallistuvat allekirjoittajat ovat tallentaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjat. Myös Suomi on hyväksynyt neuvottelutuloksen poliittisen kokonaisharkinnan pohjalta ja allekirjoittanut sopimuksen 27.1.2021.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nousivat esille samankaltaiset näkemykset kuin hallituksen esityksessä kuvatussa lausuntopalautteessa. Varautumisjärjestelyn aikaistamiseen on suhtauduttu pääosin myönteisesti ja varautumisjärjestelyn on mm. katsottu parantavan rahoitusvakautta ja lisäävän rahoituskapasiteettia sekä kriisinratkaisun uskottavuutta. Sopimuksen voimaantulon aientamisen on myös nähty ajoittuvan hyvin ajankohtaan, jolloin koronakriisin jälkeen käynnistynyt talouskasvu on vahvaa.
Toisaalta on esitetty, että sopimusta ei nimenomaan tulisi hyväksyä nykytilanteessa, koska vielä ei tiedetä koronapandemian lopullisia vaikutuksia pankkien vakavaraisuuteen ja luottotappioiden määrään. Aikaistamisen on myös nähty kasvattavan riskiä siitä, että suomalaiset pankit joutuvat osallistumaan muiden maiden pankkien nykyisten ongelmien hoitamiseen.
Valtiovarainvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja puoltaa em. sopimuksen ja siihen liittyvän lakiehdotuksen hyväksymistä.
Valiokunta katsoo, että yhteisen kriisinratkaisujärjestelmän viimeistely on tärkeä osa pankkiunionin loppuunsaattamisessa. Kriisinratkaisujärjestelmän avulla ongelmiin joutuneiden ja rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien toiminta voidaan järjestellä uudelleen, jolloin ne pystyvät jatkamaan toimintaansa niin, että rahoitusjärjestelmän vakaus ei vaarannu.
Valiokunta painottaa sijoittajavastuun toteutumista ja toteaa, että yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistaminen kahdella vuodella ei muuta sitä yhteisen kriisinratkaisun pääperiaatetta, jonka mukaan pankin osakkeenomistajat ja sijoittajat kantavat ensisijaisen vastuun kriisinratkaisun kustannuksista. Valiokunnan arvion mukaan tämä on omiaan lisäämään pankkien omaa vastuuta ja kannustamaan niitä vakavaraisuutta tukeviin toimiin. Näin myös minimoidaan viimesijainen veronmaksajien ja valtion varojen käyttö kriisinratkaisuun.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että käytössä olevan kapasiteetin kasvaminen ei tarkoita sitä, että kriisinratkaisurahaston varoja voitaisiin hyödyntää aiempaa kevyemmin perustein, vaan rahaston varojen käytön edellytykset pysyvät ennallaan. Korkeaa käyttökynnystä kuvaa mm. se, että rahastoa ei ole vielä koskaan käytetty.
Sekä hallituksen esityksessä että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa rahaston käyttöä on pidetty epätodennäköisenä. Käytännössä ylimääräisiä vakausmaksuja jouduttaisiin perimään vain tilanteessa, jossa sijoittajavastuu on toteutettu ja rahaston etukäteen kerätyt varat (tällä hetkellä n. 42 mrd. euroa) on kokonaan käytetty. Vasta sen jälkeen pankeilta voitaisiin kerätä ylimääräisiä vakausmaksuja. Viime kädessä kriisinratkaisuneuvosto voi vielä turvautua yhteiseen varautumisjärjestelmään, jonka käytön kustannukset peritään jälkikäteen takaisin pankeilta.
Aikaistaminen voi kuitenkin lisätä suomalaisten pankkien maksuvelvollisuutta jo siirtymäkauden aikana. Vastuiden nettovaikutuksia on vaikea arvioida, mutta enimmillään ne voisivat kolminkertaistua kolmen vuoden aikana. Toisaalta suomalaiset vakausmaksuvelvolliset voivat hyötyä sopimuksesta, mikäli ovat itse kriisinratkaisutoimien kohteena. Vaikka suomalaisen pankkisektorin kunto on tällä hetkellä hyvä, se on kuitenkin kooltaan eräs euromaiden suurimpia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä puoltaa rahoitusvakauden ja kriisinratkaisukapasiteetin vahvistamista. Paitsi suomalaisten luottolaitosten myös koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, ettei toisessa pankkiunionin maassa toimivan merkittävän luottolaitoksen kriisi johda laajempiin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla ja reaalitaloudessa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että riskien vähenemisen riittävyyttä arvioidaan vielä huolellisesti sopimusta sovellettaessa ja että pankkien riskitilannetta seurataan jatkossakin tarkasti. Pankkien on pyrittävä määrätietoisesti vähentämään riskitasojaan. Erityisen tärkeää on edelleen vähentää valtioiden ja pankkien välistä kohtalonyhteyttä, sillä monien jäsenvaltioiden pankkien taseissa on vielä paljon kotivaltion velkakirjoja tai suoria lainasaamisia. Valiokunta painottaa myös pankkeja koskevan lainsäädännön sekä valvontakäytäntöjen yhdenmukaisuutta sekä pankkivalvonnan tehokkuutta ja ennakollisuutta.
Eriävä mielipide
Eriävä mielipide 1 /ps
Perustelut
Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet pankkien yhteisvastuuta mahdollisen pankkikriisin kustannuksista. Siten vastustamme myös yhteisen varautumisjärjestelyn käyttöönoton aikaistamista. Ehdotettujen muutosten myötä pankkisektorin yhteisvastuu aikaistuisi aiemmin sovitusta eli vuoden 2024 alusta. Aikaistaminen lisäisi kansallisen pankkisektorimme riskejä. Riskit liittyvät erityisesti kotimaisen ja muiden jäsenvaltioiden pankkisektorien taloudellisten asemien välisiin eroihin.
Valiokunnan lausunto viittaa asiantuntijalausuntoihin, joiden mukaan varautumisjärjestely parantaa rahoitusvakautta. Lausunto toteaa, että varautumisjärjestelyn aikaistamisen myötä käytössä oleva kriisinhoitokapasiteetti kasvaa. Pankkien yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestelmä toteutetaan EVM:n yhteyteen. Suomen enimmäistappio Euroopan vakausmekanismin kautta on rajattu 11,14 miljardiin euroon.
Mitään merkkejä ei ole siitä, että rahoitusvakaus paranisi vakuutusefektin eli epäsymmetristen shokkien hajautushyödyn kautta. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että rahoitusvakauden paraneminen olisi seurausta paremmassa kunnossa olevien pankkien ja niiden kotivaltioiden kontolle lankeavasta tukivelvoitteesta. Tukivelvoite suuntautuisi heikommassa kunnossa oleviin pankkeihin sekä niiden kotivaltioihin.
Kyseessä on siis tulonsiirto eli tietyissä maissa vallitsevan heikon tilanteen sosialisointi muiden maiden riesaksi. Koko järjestelmän väitetty hyöty lepää tulonsiirtomekanismin varassa, jossa Suomi on korkealla todennäköisyydellä nettomaksaja.
Ei itse asiassa ole edes relevanttia, että Suomen enimmäistappio on rajattu. Keskeistä on se, kasvaako todennäköisyys joutua maksamaan muille maille pankkitukiaisia. Esitys aikaistaa ja suurentaa Suomen riskejä, ja vastuille sovittu yläraja, jota ehkä noudatetaan, ei tätä muuksi muuta.
Perussuomalaiset erikseen muistuttavat, että EU:n tapaa esittää samaa asiaa toistuvasti vuoden välein vain pienillä muutoksilla niin kauan, että esitys menee läpi, ei voi pitää edustuksellista demokratiaa kunnioittavana. Täsmälleen sama esitys on pyörinyt valiokunnissa ainakin vuosina 2019, 2020 ja nyt 2021. Julkinen periaatteellinen keskustelu euroalueen syvenevästä integraatiosta on Suomessa edelleen käymättä. Valiokuntatyössä tämän kysymyksen pohtimiseen pitäisi käyttää paljon enemmän aikaa eikä aina vain hyväksyä yksittäisiä askeleita kohti taloudellista liittovaltiota. Vaatimattomankin kokoisilla askeleilla pääsee nimittäin ajan kanssa perille.
Edellä mainituin perustein perussuomalaiset vastustavat esitettyä aikaistamista, koska aikaistaminen itsessään lisäisi suomalaisten maksuvelvoitteita ja osana muita askelia sitoisi maamme liittovaltiorakenteisiin tavalla, jota tulee olemaan hyvin vaikea purkaa ja jonka myöhempään toimintaan meillä ei ole aitoa sananvaltaa.
Vakaus syntyy tulonsiirtojen lupaamisen eikä vakuuttamisen takia
Toista kunnes menee läpi, naamioi suuri liike pieniksi askeliksi
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että talousvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 8.10.2021
Ville
Vähämäki
ps
Sami
Savio
ps
Jari
Koskela
ps
Vilhelm
Junnila
ps
Eriävä mielipide 2 /kd
Perustelut
Kristillisdemokraatit näkevät riskinä, että joudumme maksamaan pankkien asiakkaina Etelä-Euroopan kaatuvat pankit. Pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat edelleen suuresti. Monissa jäsenmaissa on myös pankkisektorilla tehottomuutta ja ylikapasiteettia, ja siksi pankkeja tullaan ajamaan alas lähivuosina. Lisäksi koronapandemia on tuonut tilanteeseen poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, jota ei ole riittävällä tavalla selvitetty. Maailmantaloudessa on tällä hetkellä merkittäviä riskejä, jotka voivat heijastua nopeasti pankkisektorin vakauteen, joten ajankohta edistää aikaistettua käyttöönottoa on mahdollisimman huono.
Riskien jakamisen ennakkoehtona täytyy olla riittävä riskien vähentäminen. Elinkelvottomien pankkien alasajamiset ja yhdistämiset on ensin hoidettava. Pankkiunionin loppuunsaattamista ei pidä toteuttaa hinnalla millä hyvänsä.
On huomattava, että vaikka valtioneuvosto omassa selvityksessään toteaa, että riskien väheneminen ei ole selvityksessä esitettyjen arvioiden perusteella edennyt merkittävästi, niin hallitus kuitenkin poliittisen kokonaisharkinnan pohjalta hyväksyi varautumisjärjestelyn aikaistetun käyttöönoton ja vakausmaksuja koskevan sopimuksen muuttamisen ja puolsi niihin liittyviä allekirjoitus- ja ratifiointimenettelyjä sekä tarvittavien EVM:n liitelakien ja ohjeiden muutoksia.
Esitetyn arvion mukaan valtiosopimuksen muuttamisen nettovaikutus suomalaiselle pankkisektorille on negatiivinen, mikäli suomalaisten pankkien taloudellinen asema suhteessa muihin euroalueen pankkeihin arvioidaan merkittävästi paremmaksi. Muiden maiden pankkisektorin hyväksi kerättävät ylimääräiset vakausmaksut voisivat nousta miljardeihin euroihin.
Aiemmissa asian käsittelyn vaiheissa perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt sopimuksen kokonaisuuden ja siitä tekemänsä valtiosääntöoikeudellisen arvion kannalta merkityksettömänä sitä, että sopimukseen sisältyy siirtymäkautta koskeva järjestely.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitän,
että talousvaliokunta ottaa edellä esitetyn huomioon ja esittää esityksen hylkäämistä.
Helsingissä 8.10.2021
Sari
Essayah
kd
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Valtiovarainvaliokunta esittää,
että talousvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.