Eduskunnan puhemiehelle
Ilta-Sanomat uutisoi 15.10.2021 tapauksesta, jossa Helsingissä asuvalle henkilölle, joka on sairastanut covid-19-taudin ja saanut yhden rokoteannoksen, ei suostuttu julkisessa terveydenhuollossa antamaan toista rokoteannosta THL:n suositukseen vedoten. Samaan aikaan, kun Helsinki on kieltäytynyt antamasta tehosterokotetta taudin jo sairastaneille, muissa kunnissa tehosterokotuksia kuitenkin on annettu, koska THL:n suositus ei sitä myöskään kiellä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL korostaa Internet-sivuillaan, että ”on tärkeää, että otat myös toisen rokoteannoksen”, ja toteaa toisen rokoteannoksen ottamisen tärkeydestä seuraavaa: ”Toinen rokoteannos on tärkeä, jotta rokotteen suojateho vahvistuu sekä koronaviruksen kantamuotoa että virusmuunnoksia vastaan. Toinen annos myös varmistaa, että suoja kestää mahdollisimman pitkään. Kaikki Suomessa tällä hetkellä käytettävät koronarokotteet annetaan kahtena annoksena.”
Sivulla ”Koronavirusrokotteet eli COVID-19-rokotteet – ohjeita ammattilaisille” on kuitenkin toisenlainen suositus koskien taudin jo sairastaneita: ”PCR-testillä varmistetun koronataudin sairastaneille voidaan antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos. Jos yhden rokoteannoksen saanut henkilö sairastuu rokotteen saamisen jälkeen koronavirustautiin, ei ole enää tarvetta antaa toista rokoteannosta.”
Koska EU-koronatodistuksen saaminen edellyttää kuitenkin rokotteiden myyntiluvan mukaisesti täyteen rokotesuojaan vaadittavaa kahta rokoteannosta tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastettua tautia, tilanteessa, jossa taudin jo sairastanut henkilö ei saa tehosterokotetta, hän ei myöskään voi saada EU-koronatodistusta sen jälkeen, kun sairastamisesta on kulunut kuusi kuukautta. Tällöin henkilö ei voi matkustaa ulkomaille eikä osallistua sellaisiin toimintoihin, joissa edellytetään esitetyn tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen 58 i §:ssä tarkoitetun ns. koronapassin käyttöä, käymättä koronatestissä 72 tunnin välein. Koska asiaa koskevassa hallituksen esityksessätai sen pohjalta tehdyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössäei säädetty tällaisten henkilöiden koronatestejä maksuttomiksi toisin kuin 16–17-vuotiaille ja henkilöille, jotka eivät terveydellisistä syistä voi ottaa rokotetta, joutuvat kertaalleen rokotetut ja taudin sairastaneet henkilöt käymään testeissä omalla kustannuksellaan.
Koronatestit ovat Suomessa merkittävästi muita EU-jäsenvaltioita kalliimpia, mikä johtuu THL:n mukaan Suomen asettamista muita maita tiukemmista vaatimuksista testejä tarjoaville toimijoille. Elokuussa testien hinnat Suomessa vaihtelivat YLE:n mukaan välillä 120—270 euroa, kun muualla Euroopassa hintaluokka oli 45—100 euroa. THL:n tietoon ei ollut ainakaan elokuun alkuun mennessä tullut tutkimustuloksia siitä, että muualla Euroopassa löyhempi lupakäytäntö olisi aiheuttanut ongelmia koronatestauksessa.
Suomen perustuslain 6 §:n mukaisesti ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Perustuslain mukainen yhdenvertaisuusperiaate ei toteudu, mikäli THL:n epämääräisesti muotoiltua suositusta toisen koronarokotteen antamatta jättämisestä sovelletaan Ilta-Sanomien uutisessa kuvaillun mukaisesti eri tavoin henkilön asuinpaikasta riippuen. Kyseessä on vakava epäkohta, johon pitäisi puuttua paitsi laillisuusvalvojien myös suosituksen antaneen THL:n ja STM:n, jotta ihmisiä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti heidän asuinpaikastaan riippumatta ja he voisivat saada EU-koronatodistuksen saamiseksi edellytetyn tehosterokotuksen. Tehosterokotuksen saaminen on sen lääketieteellisestä tarpeellisuudesta riippumatta välttämätöntä, jotta taudin yli kuusi kuukautta sitten sairastanut henkilö voi saada EU-koronatodistuksen ja häntä kohdellaan yhteiskunnassa vastaavalla tavalla kuin taudin sairastamattomia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen covid-19-taudin jo sairastaneiden henkilöiden rokottamiseen liittyvästä alueellisesti epätasa-arvoisesta kohtelusta THL:n antamaan epämääräisesti muotoiltuun suositukseen perustuen,
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kuvaillun epäkohdan korjaamiseksi, jotta taudin jo sairastaneita henkilöitä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti heidän asuinpaikastaan riippumatta,
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, jotta THL:n antama suositus korjattaisiin siten, että myös taudin jo sairastaneet saisivat halutessaan tehosterokotuksen asuinpaikastaan riippumatta,
mikäli hallitus ei ryhdy toimenpiteisiin tehosterokotteen tarjoamiseksi kaikille halukkaille, aikooko se ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin säätääkseen tartuntatautilain 58 k §:ssä tarkoitetut maksuttomat koronatestit taudin sairastaneille ja yhden koronarokotuksen saaneille henkilöille, jotka eivät olisi oikeutettuja koronatodistukseen sen jälkeen, kun taudin sairastamisesta on kulunut yli kuusi kuukautta,
aikooko hallitus tässä tapauksessa ryhtyä toimenpiteisiin myös EU-tasolla varmistaakseen, että kertaalleen rokotetut ja taudin jo sairastaneet, joille tehosterokotusta ei ole katsottu tarpeelliseksi, voivat saada EU-koronatodistuksen ja matkustaa toisiin EU-maihin yhtäläisesti kahteen kertaan rokotettuihin verrattuna ja
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin antaakseen tarvittavat määräykset, ohjeistukset ja muut viranomaisohjeet, jotta tartuntatautilakia sovelletaan jatkossa yhtäläisesti eri puolilla maata ja kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä toteutuu?