Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi perintökaareen uusi perinnönjaon oikaisua ja omaisuudenpalautusvelvollisuutta koskeva luku.

Ehdotus liittyy osaksi 1 päivänä tammikuuta 2016 voimaan tulevaan isyyslakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan yhtä aikaa uudistetun isyyslain kanssa.

Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ehdotettua sääntelyä on arvioitu perustuslain 6 §:ssä turvatun yhdenvertaisuusperiaatteen ja perustuslain 15 §:ssä säädetyn omaisuuden suojan näkökulmasta. Lisäksi ehdotuksen katsotaan edistävän oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta. Hallituksen näkemyksen mukaan lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Koska esityksen taustalla on perustuslakivaliokunnan aikaisempi lausunto ja siinä esitetyt kannanotot lainsäädännön muutostarpeesta, hallitus pitää perusteltuna, että esitys saatetaan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Lakiehdotus

Sääntelyn tausta

Lakiehdotuksen valtiosääntöoikeudellinen arviointi

Muita seikkoja

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi perintökaareen uusi perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskeva 23 a luku. Esityksen tavoitteena on luoda aineellinen ja menettelyllinen sääntely perinnönjaon oikaisemiseksi tilanteessa, jossa perillisen tai yleistestamentin saajan oikeus perintöön on sivuutettu aiemmin toimitetussa perinnönjaossa. Ehdotettu sääntely soveltuu yhtäältä niihin tapauksiin, joissa perillisen tai testamentin saajan oikeus perintöön on ollut olemassa jo silloin, kun oikaistava perinnönjako on toimitettu, ja toisaalta niihin tapauksiin, joissa esimerkiksi perintöoikeuden muodostava suhde vahvistetaan vasta toimitetun perinnönjaon jälkeen.

Ehdotettu sääntely koostuu omaisuuden palautusvelvollisuuden sisältöä ja oikaisujaossa noudatettavaa menettelyä koskevista säännöksistä. Ehdotuksen lähtökohta on, että kuolinpesästä omaisuutta saaneet palauttavat kuolinpesään aiemmin toimitetussa perinnönjaossa saamansa omaisuuden perinnönjaon oikaisua varten. Jos oikaisua vaativa on tullut perillisen asemaan vasta perinnönjaon toimittamisen jälkeen, palautusvelvollinen voi kuitenkin omaisuuden palauttamisen sijasta maksaa kuolinpesälle rahamäärän, joka vastaa hänen liikaa saamansa omaisuuden arvoa.

Ehdotus sisältää säännökset myös niitä tilanteita varten, joissa omaisuus ei ole enää tallella tai se on vahingoittunut. Palautusvelvollisuutta voidaan myös tietyin edellytyksin sovitella.

Esitys liittyy vuoden 2016 alussa voimaan tulevaan isyyslakiin, joka säädettiin perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (). Mainitussa lausunnossaan perustuslakivaliokunta edellytti isyyslakiehdotusta muutettavaksi siten, että ennen 1.10.1976 avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ei aseteta mainitun päivämäärän jälkeen avioliiton ulkopuolella syntyneisiin lapsiin nähden eri asemaan isyyden vahvistamisen perintöoikeudellisten oikeusvaikutusten osalta. Valiokunta korosti, että samaan asemaan asettaminen merkitsi sitä, että molempiin ryhmiin tulee soveltaa samansisältöisiä säännöksiä ja tulkintaperiaatteita esimerkiksi perinnönjaon peräyttämisen edellytysten suhteen. Toisaalta valiokunta kuitenkin katsoi, että lainsäätäjällä on harkintavaltansa puitteissa mahdollisuus rajoittaa lainsäädännön taannehtivia vaikutuksia perillisten omaisuuden suojan ja siihen liittyvän perusteltujen odotusten suojan sekä yleisen oikeusvarmuuden turvaamiseksi (, s. 10/I). Näiden seikkojen johdosta isyyslain 67 §:ään sisällytettiin säännös, jonka perusteella myös avioliiton ulkopuolella ennen 1 päivää lokakuuta 1976 syntyneellä lapsella on oikeus perintöön. Säännöksen taannehtivuutta on kuitenkin perustuslakivaliokunnan hyväksymällä tavalla rajoitettu siten, että pääsääntöisesti oikeus on vain siinä tapauksessa, että perittävä on kuollut 31 päivän tammikuuta 2012 jälkeen.

Edellä esitetyn säätämisjärjestyskannanoton lisäksi perustuslakivaliokunta katsoi, että valtioneuvoston on myös valtiosääntöisistä syistä jatkossa syytä ryhtyä toimenpiteisiin sellaisen muun ohella isyyden vahvistamiseen ja kumoamiseen liittyvän perinnönjaon peräyttämistä koskevan lainsäädännön valmistelemiseksi, jossa peräyttämisen edellytyksistä, oikeusvaikutuksista ja menettelyistä säädetään mahdollisimman täsmällisesti. Valiokunnan mielestä oli tärkeää, että tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota osapuolten tietoisuuteen perillisasemasta ja siihen liittyvään toimintamahdollisuuteen kohtuullisessa ajassa (, s. 11). Eduskunta hyväksyi sittemmin uuden isyyslain hyväksymisen yhteydessä kaksi lausumaa, joissa muun muassa edellytettiin perinnönjaon peräyttämistä ja palautusvastuuta koskevan lainsäädännön valmistelemista ().

Ehdotetulla sääntelyllä toteutetaan eduskunnan edellyttämä lainsäädäntöuudistus. Sääntelyä sovelletaan kaikkiin perillisiin ja yleistestamentin saajiin, jotka on aiemmin toimitetussa perinnönjaossa sivuutettu. Ratkaisu on perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussääntelyn kannalta varsin perusteltu. Se merkitsee myös sitä, että ennen 1 päivänä lokakuuta 1976 avioliiton ulkopuolella syntyneitä ja mainitun päivämäärän jälkeen avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ei tällä sääntelyllä aseteta eri asemaan. Uuden isyyslain 67 §:stä johtuva perintöoikeuden ajallinen rajoitus on edellä mainitulla tavalla säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Ehdotettu sääntely on perustuslain yhdenvertaisuussäännösten näkökulmasta ongelmatonta.

PeVL 46/2014 vp

Ehdotettu perintökaaren uusi 23 a luku täyttää valiokunnan mielestä myös sääntelyn täsmällisyydelle ja tarkkarajaisuudelle asetettavat vaatimukset.

Ehdotukseen ei sisälly säännöksiä perilliselle perinnönjaon oikaisusta ja omaisuuden palauttamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta isyyslain 67 §:n tarkoittamissa tilanteissa. Perustuslakivaliokunnan mielestä lakivaliokunta voisi arvioida, onko tällaisen sääntelyn sisällyttäminen perintökaareen tarpeen.