Eduskunnan puhemiehelle
Viime kesänä 22. heinäkuuta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Norjan Utøya-saaren verilöylystä. Oslon keskustan pommihyökkäysten jälkeen Norjan Sosialidemokraattisen puolueen nuorten leirille tunkeutunut henkilö murhasi tarkoituksellisesti kauhua herättäen, teloitustyyliin ampumalla teini-ikäisiä koululaisia ja opiskelijoita sekä leirin henkilökuntaa. Yhteensä 77 ihmistä kuoli. Murhaajan käyttämät aseet olivat luvallisia.
Tämä järkyttävä tapaus, sekä muut 2010-luvun terroristiset hyökkäykset, joissa on käytetty luvattomia ja laittomasti hallussa pidettyjä ampuma-aseita, ovat saaneet Euroopan parlamentin vuonna 2017 antamaan uuden ampuma-asedirektiivin. Direktiiviin keskeisenä tarkoituksena on ollut edistää ampuma-aseiden luvallista, lainmukaista käyttöä ja toisaalta estää niiden väärinkäyttöä väkivaltaisiin rikollisiin tarkoituksiin. Suomi on jo saattanut direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Ruotsissa rajusti kasvanut aseväkivalta nousi aivan uudelle tasolle, kun kesällä tapahtuneen poliisimiehen järjettömän ja käsittämättömän surmaamisen jälkeen kolme viikkoa myöhemmin tuli tieto ammuskelusta, jossa kaksi alle kouluikäistä lasta loukkaantui vakavasti kohti ammutusta käsiaseen luodista. Molemmissa tapauksissa oli viitteitä, että kyseessä olisi ollut rikollisjengien laittomien aseiden täysin älytön ja holtiton käsittely. Voidaankin jo kysyä: Onko Ruotsin tie meidän tiemme?
Ampuma-aseiden väärinkäyttö ei ole direktiivistä huolimatta vähentynyt. Ampuma-aseita käytetään yhä enemmän väkivaltaisiin rikoksiin. Asiantila todetaan muun ohella 1.9.2020 sisäministeriön muistiossa, joka koskee EU:n komission tiedonantoa ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevaksi EU:n toimintasuunnitelmaksi vuosille 2020—2025. Sisäministeriö ilmoittaa, että valtioneuvosto pitää lähtökohtaisesti tervetulleena komission laatimaa EU:n toimintasuunnitelmaa ampuma-aseiden laittoman kaupan torjumiseksi vuosille 2020—2025. Valtioneuvosto jakaa komission näkemyksen siitä, että selkeiden indikaattorien puuttuminen on vaikeuttanut aiempien toimenpidesuunnitelmien täytäntöönpanon seurantaa, ja pitää asianmukaisena indikaattorien määrittämistä ja ajantasaisten tietojen keräämistä. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan laittoman ampuma-asekaupan torjunnassa on tärkeää riittävä ja oikeiden tietojen kerääminen.
EU:n komissio on myös 14.4.2021 antanut tiedonannon järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta vuosiksi 2021—2025. Rikollisten ampuma-aseiden saannin rajoittamiseksi komissio on aloittanut uuden, vuosiksi 2020—2025 laaditun ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanon.
EU-komissio on ilmoittanut 13.7.2021 päätelmissään ampuma-aseita koskevien kansallisten yhteyspisteiden toteuttamisesta EU:n jäsenvaltioissa. Komissio kannustaa jäsenvaltioita nimeämään asianmukaiset kansallisen tason yksiköt suorittamaan eräissä EU:n parhaita käytäntöjä koskevissa ohjeissa esitetyt moninaiset tehtävät sekä esittämään kattavan toimintamallin ampuma-aseiden kokonaisvaltaiseen valvontaan. Lisäksi komissio esittää listan tehtävistä, joita jäsenvaltioiden tulisi resurssit turvaten antaa perustettavilla kansallisille yhteyspisteille, koska on tärkeää täyttää kestävän kehityksen tavoitteita koskeva indikaattori 1.4.2, joka koskee sellaisten takavarikoitujen, löydettyjen tai luovutettujen aseiden osuutta, joiden laittoman alkuperän tai käyttöyhteyden toimivaltainen viranomainen on jäljittänyt tai vahvistanut kansainvälisten välineiden mukaisesti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt toteuttaakseen ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa,
millä käytännön keinoilla hallitus parantaa laittomien aserikosten torjunnan tiedonkeruuta,
onko hallituksella tarkoitus edistää laittoman asekaupan torjuntaa etsimällä ja paljastamalla ampuma-aseiden salakuljettajia, salakauppiaita ja rikosverkostoja poliisin hallinnolliset rajat tai valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä ja
vai onko edelleen ainoana menettelytapana aserikosten torjunnassa aloittaa esitutkinta ampuma-aserikoksista epäiltyjä henkilöitä kohtaan vasta sen jälkeen, kun poliisin tietoon on tullut syy epäillä rikosta ja esitutkinnan aloittamisen kynnyksen voidaan katsoa ylittyneen?