Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahankeräyslain 1 §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rahankeräyslakia siten, että lain soveltamisalasäännökseen lisättäisiin uusi kohta, jolla niin sanotut vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajattaisiin rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle. Soveltamisalarajoituksen mukainen toiminta olisi mahdollista rahankeräyslain sääntelyn ulkopuolisena toimintana erilaisille toimijoille riippumatta palveluntarjoajan oikeudellisesta muodosta. Ehdotetulla muutoksella ei olisi vaikutuksia kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksiin tehdä muuta yleishyödyllistä ilmastoa hyödyttävää työtä rahankeräyslain sääntelyn piirissä. Esityksellä toteutettaisiin pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitetta hiilineutraalin Suomen saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2021.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

863/2019 Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rahankeräyslakia () siten, että lain soveltamisalaa koskevaan 1 §:ään lisätään uusi 8 kohta, jolla niin sanotut vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajataan kokonaan rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle.

Ehdotuksen mukaan lain soveltamisalaan ei kuulu palvelu, jolla kasvihuonekaasupäästöjä kompensoidaan siten, että todennetulla ja lasketulla tavalla vähennetään tai poistetaan kasvihuonekaasuja ilmakehästä tai vältetään niiden pääsemistä ilmakehään. Määritelmä sisältää kuvauksen siitä, minkälainen tapahtuma vapaaehtoinen päästökompensaatio on. Ehdotettu säännös on teknologianeutraali, jotta se mahdollistaisi uusien innovaatioiden syntymisen toimialalla.

Nykyinen oikeustila vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan ja rahankeräyslain välisen suhteen osalta on näyttäytynyt epäselvänä alan toimijoille, mikä on aiheuttanut epävarmuutta päästökompensaatiota tarjoavien toimijoiden näkökulmasta. Vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa sekä oikeushenkilöille niiden aiheuttamien päästöjen että yksityishenkilöille heidän hankkimistaan palveluista ja tuotteista aiheutuvien päästöjen hyvittäminen maksua vastaan, on lisääntynyt Suomessa viimeisten vuosien aikana. Vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluja tarjotaan kuluttajille, yrityksille ja muille organisaatioille. Hallintovaliokunta pitää ehdotettua lainmuutosta oikeustilan selkeyttämiseksi välttämättömänä.

Ehdotettu lainmuutos tarkoittaa sitä, että säännöksen voimaan tultua vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden tarjoaminen on mahdollista niin yrityksille kuin kansalaisjärjestöillekin rahankeräyslain ulkopuolisena toimintana ilman rahankeräyslupaa. Toimijan oikeudellisella muodolla ei ole tässä suhteessa merkitystä. Valiokunta toteaa, että ehdotettu muutos ei vaikuta kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksiin tehdä muuta yleistä ilmastoa hyödyttävää työtä rahankeräyslain sääntelyn piirissä. Rahankeräyslain muutos ei myöskään määritä toiminnan verokohtelua, vaan Verohallinto arvioi toiminnan verokohtelun aina tapauskohtaisesti.

Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden rajaaminen pois rahankeräyslain soveltamisalasta merkitsee myös sitä, että Poliisihallitus ei jatkossa valvo soveltamisalarajauksen määritelmän täyttävää vapaaehtoista päästökompensaatiotoimintaa rahankeräyslain säännösten perusteella. Käytännössä kysymys siitä, onko kyse soveltamisalarajauksen mukaisesta toiminnasta, voi kuitenkin tulla Poliisihallituksen arvioitavaksi esimerkiksi silloin, kun siltä haetaan rahankeräyslupaa, sille ilmoitetaan mahdollisesti lainvastaisesta rahankeräyksestä tai pyydetään ohjeistusta siitä, tarvitseeko tiettyyn toimintaan rahankeräysluvan vai ei. Valiokunta korostaa, että ehdotetussa säännöksessä ei oteta kantaa toiminnan vastikkeellisuuteen tai vastikkeettomuuteen, vaan säännöksen tarkoituksena on määritellä vapaaehtoinen päästökompensaatio ilmiönä ja mahdollistaa se kaikissa muodoissaan rahankeräyslain ulkopuolisena toimintana. Säännöksessä ei myöskään oteta kantaa siihen, minkälainen toiminta on laadukasta tai luotettavaa vapaaehtoista päästökompensaatiotoimintaa.

Mikäli toimintaan liittyisi epäilyksiä väärinkäytöksistä ja toiminnan epäiltäisiin täyttävän jonkin rikoksen tunnusmerkistön, toiminnasta on aina mahdollista tehdä rikosilmoitus poliisille. Saadun selvityksen mukaan ehdotuksella ei ole arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia rikostorjunnan näkökulmasta.

Kuluttajansuojaviranomaisen toimivaltaan tai tehtäviin ei ehdoteta muutoksia. Kuluttaja-asiamiehellä on laaja yleistoimivalta, jonka nojalla se valvoo elinkeinotoimintaa suhteessa kuluttajiin. Kuluttajansuojaviranomainen toteuttaa valvontaa kuluttajansuojalainsäädännön nojalla ja arvioi toimintaa kyseisten säännösten kannalta. Ehdotetulla rahankeräyslain säännöksellä ei oteta kantaa siihen, miten kuluttajansuojaviranomaisen tulisi arvioida päästökompensaatiopalveluita esimerkiksi kuluttajansuojalain näkökulmasta.

Valiokunta pitää vallitsevan oikeustilan selkeyttämiseksi ensiarvoisen tärkeänä, että ehdotettu laki voisi tulla voimaan mahdollisimman pian. Rahankeräyslaki ei ole oikea paikka säännellä vapaaehtoisen päästökompensaation reunaehtoja ja pelisääntöjä. Tarve keskustelulle vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden laadusta ja luotettavuudesta sekä toiminnan reunaehdoista on kuitenkin tunnistettu ja niihin liittyvää selvitystyötä on jo tehty ympäristöministeriön selvityshankkeessa. Tätä työtä tulee määrätietoisesti jatkaa.