Eduskunnan puhemiehelle
Tartuntatautilaissa on huomioitu tartuntatautipäivärahan osalta henkilön tilanne, jossa tämä on joutunut tartuntataudin vuoksi olemaan poissa ansiotyöstään. Tällaisessa tilanteessa turvataan henkilön toimeentulo tartuntatautipäivärahalla siten kuin sairausvakuutuslaissa (1224/2004) säädetään. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos alle 16-vuotias lapsi on edellä mainitusta syystä määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja tämän vuoksi on estynyt tekemästä työtään.
Tartuntatautilaissa ei kuitenkaan huomioida tilannetta, jossa hoidettava on yli 16-vuotias. Mikäli omaishoitaja joutuu jäämään kotiin esimerkiksi täysi-ikäisen kotona asuvan kehitysvammaisen henkilön kanssa siitä syystä, että päivätoimintapaikka on suljettu korona-altistuksen vuoksi ja hoidettava ei pärjää yksin päivän ajan kotona, ei omaishoitaja ole oikeutettu tartuntatautilain nojalla tartuntatautipäivärahaan.
Suomessa on n. 20 000 työikäistä sopimusomaishoitajaa. Omaishoidettavista noin 9 500 on alaikäisiä henkilöitä eli 0—17 vuotiaita. 18—65-vuotiaita hoidettavia on n. 7 800 henkilöä.
Työssäkäyvät sopimusomaishoitajat saattavat siis jäädä ilman ansionmenetyksen korvausta. Periaatteessa karanteenitilanteessa kunnan tulisi järjestää hoidettavalle tuki jo omaishoitosopimuksen mukaan vanhemman töissä käynnin ajaksi tai kunta voisi maksaa suurempaa omaishoidon tuen palkkiota karanteenin ajalta. Näin ei ole kuitenkaan aina käynyt koronapandemian aikana, minkä vuoksi tilanne on johtanut omaishoitajan tulonmenetykseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka hallitus aikoo turvata yli 16-vuotiaiden henkilöiden omaishoitajien oikeudenmukaisen toimeentulon tilanteissa, joissa omaishoidettava joutuu tartuntataudin vuoksi karanteeniin ja
kuinka tulee toimia, mikäli kunta ei pysty järjestämään omaishoidettavalle tukea kotiin omaishoitajan työssäolon ajaksi omaishoitosopimuksen mukaisesti?