Eduskunnan puhemiehelle
Järjestäytynyt rikollisuus on otettava vakavasti, ja siihen on puututtava määrätietoisesti. SDP:n hallintovaliokunnassa istuvat kansanedustajat ovat tehneet huhtikuussa 2021 eduskunnassa toimenpidealoitteen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian päivittämisestä. Asia on edelleen ajankohtainen, ja päivitystyö on paikallaan käynnistää viipymättä.
Erityisen huolestuttavaa järjestäytyneen rikollisuuden kohdalla on sen väkivaltaistuminen ja yhä raskaampi aseistuminen. Aseturvallisuutta on parannettu viime vuosina toimenpiteillä, jotka on kohdistettu lähinnä yli 1,5 miljoonaan luvalliseen ampuma-aseeseen ja yli 600 000 luvanhaltijaan.
Vuonna 2017 EU:n alueella oli siviilien hallussa noin 35 miljoonaa laitonta ampuma-asetta (eli 56 prosenttia ampuma-aseiden arvioidusta kokonaismäärästä). Ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta onkin nostettu yhdeksi keskeiseksi EU:n turvallisuusunionistrategian painopisteeksi.
Suomessa on paikallaan nostaa järjestäytyneen rikollisuuden torjunta samalla tavalla painopisteeksi kuin EU:n tasolla on tehty. Osana tätä on olennaista puuttua laittomiin aseisiin ja laatia selkeä toimintaohjelma laittomien aseiden poistamiseksi järjestäytyneen rikollisuuden toimijoilta. Tässä yhteydessä tulisi myös arvioida, onko lainsäädännössä sanktioiden päivittämistarpeita laittomien aseiden hallussapidon osalta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa,
miten hallitus vaikuttaa siihen, että laittomien aseiden päätyminen järjestäytyneen rikollisuuden käyttöön voidaan estää ja
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin laittomien aseiden hallussapidosta säädettyjen sanktioiden koventamiseksi?