Eduskunnan puhemiehelle
Solmittujen avioliittojen määrä on vähentynyt ja toisaalta avioerojen määrä on lisääntynyt Suomessa. Perheistä on tullut käytännössä entistä monimuotoisempia. Vuoroviikkoasuminen on käytännössä tänä päivänä yhä useamman vanhemman valitsema sopimusvaihtoehto. Voimassa oleva lainsäädäntö ei riittävästi tue riidatonta vanhemmuutta eri tilanteissa. Elatuksen ja etuuksien määräytymisestä ja palveluista vuoroviikkovanhemmille tulisi saada oma malli, joka on tasapuolinen.
Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tullut muutoksia eduskunnan hyväksyessä lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta (190/2019).
Lakiesityksen perusteluosan mukaan vuoroasuminen lähtee ajatuksesta, että lapsi voi asua puoliksi molempien vanhempiensa kanssa tasaveroisesti eikä toista vanhempaa tarvitse enää nimetä lähivanhemmaksi ja toista tapaavaksi vanhemmaksi. Kun sovitaan vuoroasumisesta tai tapaamisoikeudesta, sopimuksesta tulee ilmetä vuoroasumisen taikka tapaamisen ja luonapidon tarkemmat ehdot. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. Laissa on tehty näkyväksi järjestely, jossa lapsi asuu tosiasiassa vuorotellen kummankin vanhempansa luona yhtä paljon tai lähes yhtä paljon.
Laissa vuoroasumisen ehdot määritellään tapauskohtaisesti samalla tavoin kuin tapaamisoikeudesta sovittaessa tai määrättäessä. Vuoroasumisella tarkoitetaan lähtökohtaisesti tilannetta, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia kalenterivuodesta toisen vanhempansa luona. Laki ei kuitenkaan sisällä muutoksia erityislainsäädännössä säädettyjen etuuksien ja oikeuksien määräytymisperusteisiin. Ehdotetut vuoroasumista koskevat säännökset eivät vaikuta välittömästi lapsen ja perheen saamien palveluiden ja etuuksien määräytymiseen. Käytännössä tämä johtaa tilanteisiin, joissa toinen vanhemmista joutuu maksamaan elatustukea toiselle vanhemmalle, vaikka lapsi asuu vanhempien luona vuoroviikoin. Samoin lapsilisä voidaan määrätä vain toiselle vanhemmalle. Tämä johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin.
Ruotsissa lapsilisä on jo vuosia voitu maksaa vanhemmille puoliksi eikä kummankaan vanhemman tarvitse maksaa elatustukea toiselle silloin, kun lapsi asuu vanhempiensa luona vuoroviikoin. Tämä lasten vuoroasuminen on Ruotsissa huomioitu myös asumistukilainsäädännössä.
Hyväksyessään hallituksen esityksen ja muutoksen lakiin lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta eduskunta on samalla 10.1.2019 edellyttänyt, että hallitus mahdollisimman pian selvittää ja ar-vioi vuoroasumisen vaikutukset ja muutostarpeet etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön sekä valmistelee viipymättä tarvittavat lainsäädäntömuutokset annettaviksi eduskunnalle.
Vastauksessaan "Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollisimman pian selvittää ja arvioi vuoroasumisen vaikutukset ja muutostarpeet etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön sekä valmistelee viipymättä tarvittavat lainsäädäntömuutokset annettaviksi eduskunnalle" (,).
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Milloin hallitus aikoo arvioida vuoroasumisen vaikutukset ja muutostarpeet etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset?