Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022.

Esitys liittyy valtion vuoden 2022 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotuksia tarkastellaan ennen muuta perustuslain sivistyksellisiä oikeuksia koskevan 16 ja oikeusturvaa koskevan 21 §:n kannalta.

Esityksen mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi asiasta lausunnon.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Arvion lähtökohdat

Opetuksen epääminen

Oppilaan kurinpito

Kaksoisrangaistavuuden kielto

Lukiolain 41 §:n 4 momentin kumoaminen

(1)Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia.

(2)Esityksessä ehdotetaan muun muassa täsmennettäväksi opetuksen epäämistä koskevaa sääntelyä, ja perusopetuslain mukaista epäämistä koskevaa enimmäisaikaa ehdotetaan pidennettäväksi jäljellä olevan työpäivän lisäksi myös seuraavaksi työpäiväksi. Lakeihin ehdotetaan lisättäväksi säännös lapsen edusta opetusta ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä säädettäisiin opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

(3)Hallituksen esitys on merkityksellinen ennen muuta perustuslain 16 §:n kannalta. Jokaisella on 16 §:n 1 momentin mukaan oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on 16 §:n 2 momentin mukaan turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

PeVL 43/2020 vpPeVL 43/2020 vp

(5)Kuitenkaan kaikki esimerkiksi lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen osallistuvat eivät ole oppivelvollisuuden piirissä. Sääntely on muilta osin merkityksellistä perustuslain 16 §:n 2 momentin kannalta.

(6)Esityksen perustelujen (s. 3) mukaan siinä ehdotettujen muutosten tavoitteena on täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta oppilaitoksissa ilmenevään kiusaamiseen voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, jotta oppilaan oikeusasemaa voitaisiin vahvistaa ja jotta kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö voitaisiin turvata. Esityksen tavoitteena on ehkäistä kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa kouluissa ja oppilaitoksissa sekä turvata turvallinen oppimisympäristö (s. 17). Perustuslakivaliokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja hyväksyttävinä.

(7)Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan perusopetuslain ehdotetun 36 §:n 3 momentin mukaan evätä, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Epääminen voi kestää enintään jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän. Voimassa olevan lain mukaan epääminen voi kestää enintään jäljellä olevan työpäivän. Ehdotuksen mukaan epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi.

(8)Lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi. Tähän enimmäisaikaan ei nyt ehdoteta muutosta.

(9)Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa opetuksen epäämistä tarkastellaan perusoikeusrajoituksena. Epäämisen keston pidentämisen tavoitteena on esityksen (s. 40) mukaan, että oppilaan paluuta takaisin opetukseen olisi mahdollista suunnitella ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Perustuslakivaliokunta pitää sanottua hyväksyttävänä perusteena opetuksen epäämisen enimmäisajan pidentämiselle. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että säännöksessä ei kuitenkaan mainita sanottua perustetta huomioon otettavana seikkana, kun epäämisen kestoa harkitaan. Sääntelyä olisi syytä täydentää.

(10)Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että sääntelyn avulla voidaan turvata muiden oppilaiden ja henkilökunnan turvallista oppimisympäristöä. Kyse on siten muiden opetukseen osallistuvien maksuttoman perusopetuksen turvaamisesta sekä ääritapauksessa myös muiden ihmisten perustuslain 7 §:ssä tarkoitetun henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden turvaamisesta. Myös tältä osin ehdotuksen tavoitteet ovat hyväksyttäviä.

(11)Ehdotetulla 36 §:n sääntelyllä ei sen perustelujen (s. 30) mukaan ole tarkoitus muuttaa sitä periaatetta, että opetuksen epääminen on tarkoitettu äärimmäisen poikkeuksellisia tilanteita varten, jolloin oppilas vaarantaa muiden oppilaiden tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien turvallisuuden taikka häiritsee kohtuuttomasti opetusta tai siihen liittyvää toimintaa.

(12)Hallituksen esityksen 2. lakiehdotuksen 93 §:n mukaan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin.

(13)Perustuslain 123 §:n 2 momentin mukaan valtion ja kuntien järjestämän muun opetuksen perusteista samoin kuin oikeudesta järjestää vastaavaa opetusta yksityisissä oppilaitoksissa säädetään lailla. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (, s. 178/I) mukaan säännöksellä on läheinen yhteys maksutonta perusopetusta ja muun opetuksen saatavuutta koskeviin perustuslain 16 §:n perusoikeussäännöksiin. Perustuslain 123 §:n 2 momentin säännös ilmaisee myös sen periaatteellisen lähtökohdan, että siinä tarkoitettua opetusta voidaan järjestää myös yksityisesti ylläpidetyissä oppilaitoksissa (, s. 178/II).

HE 39/2017 vpHE 39/2017 vp

PeVL 22/2017 vpPeVL 22/2017 vp

(16)Korkein hallinto-oikeus on hiljattain (KHO 2021:139) todennut, että opiskelijan erottaminen määräajaksi on luonteeltaan kurinpitoseuraamus, joka voidaan perustuslain 2 §:n 3 momentista johtuvista syistä määrätä vain laissa tarkoin säännellyissä tilanteissa, koska seuraamuksen määräämiseen sisältyy julkisen vallan käyttöä.

HE 1/1998 vpHE 1/1998 vp

PeVL 43/2020 vpPeVL 43/2020 vp

(19)Nyt arvioitavan lakiehdotuksen säätämisjärjestysperusteluiden mukaan oppivelvollisuuskoulutuksissa opetuksesta erottaminen tarkoittaa perustuslain 16 §:n 1 momentin mukaisen perusoikeuden jonkinasteista rajoittamista, minkä vuoksi ehdotetaan, että esimerkiksi rehtorin toimivaltaa määräaikaista erottamista koskevissa asioissa täsmennetään säätämällä rajauksesta, jonka mukaan oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta päättäisi aina koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin (s. 42). Perustuslakivaliokunta pitää sanottua tulkintaa osin perusteltuna.

(20)Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että perustuslain 124 §:n mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Perustuslakiuudistuksen esitöiden mukaan merkittävänä julkisen vallan käyttämisenä on pidettävä esimerkiksi itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin (, s. 179/II, ks. myös, s. 5—6). Esitöissä ei arvioida hallinnollisten seuraamusten määräämistä merkittävän julkisen vallan käytön kannalta. Valiokunta on kuitenkin katsonut, että hallinnollisen seuraamuksen määräämiseen sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä (, s. 5/I,, s. 2/II,, s. 2/I). Valiokunta on pitänyt nimenomaisesti kurinpitorangaistuksen määräämistä merkittävänä julkisen vallan käyttönä (, s. 7/I).

PeVL 57/2010 vpPeVL 57/2010 vp

(22)Perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain säännökset kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun ehdotetaan kumottaviksi. Perustuslakivaliokunta pitää säännösten kumoamista valtiosäännön kannalta mahdollisena sääntelytapana. Valiokunta kuitenkin toteaa selvyyden vuoksi, ettei säännösten kumoaminen tarkoita kaksoisrangaistavuuden kiellon kumoamista kaikissa oppilaitoksissa tapahtuvaa toimintaa koskevissa tapauksissa. Kyse on enemminkin siitä, että kaksoisrangaistavuuden kiellon ulottuvuus suhteessa oppilaitoksissa tapahtuvaan toimintaan määritellään vastaisuudessa oikeuskäytännössä.

PeVL 60/2010 vpPeVL 60/2010 vp

(24)Hallituksen esityksen perustelujen (s. 43) mukaan tämän johdosta myös opiskeluoikeuden pidättämistä rikosepäilyn vuoksi koskevat lukiolain 41 §:n säännökset ehdotetaan kumottaviksi. Perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston vakavaa huomiota siihen, että valtioneuvoston tiedossa ollutta perustuslaillista ongelmaa ei ole korjattu viipymättä.