Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilakia siten, että vuoden 2021 loppuun saakka voimassa olevien tartuntatautilain covid-19-epidemiaan liittyvien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatketaan.
Väliaikainen sääntely on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022 ja olemaan voimassa 30.6.2022 saakka.
Hallituksen esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotuksia tarkastellaan perustuslain 6 §:ssä turvatun yhdenvertaisuuden, 7 §:ssä turvatun oikeuden elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, 10 §:ssä turvatun yksityiselämän suojan, 18 §:ssä turvatun oikeuden työhön ja elinkeinovapauden, 19 §:n 3 momentissa säädetyn julkisen vallan velvollisuuden turvata riittävät terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä, 21 §:ssä turvatun oikeusturvan ja Ahvenmaan itsehallinnon kannalta.
Hallitus katsoo, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Asiasta olisi kuitenkin aiheellista hankkia perustuslakivaliokunnan lausunto.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Arvion lähtökohdat
Voimassaoloaika
Maahantuloa koskeva sääntely
Koronapassia koskeva sääntely
Ahvenanmaan itsehallinnon huomioon ottaminen
(1)Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilakia siten, että vuoden 2021 loppuun saakka voimassa olevien tartuntatautilain covid-19-epidemiaan liittyvien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatkettaisiin. Lisäksi sääntelyyn tehdään eräitä muutoksia ja täydennyksiä. Esityksessä ehdotetaan myös jatkettavaksi liikenteen palveluista annetun lain säännöstä aikataulu- ja reittitiedoista ilmoittamisesta covid-19-epidemian aikana.
(2)Hallituksen esityksen perustelujen (s. 21) mukaan esityksen pääasiallisena tavoitteena on suojata oikeutta terveyteen ja elämään ehkäisemällä covid-19-tartuntoja, edistämällä väestön terveyttä sekä turvaamalla jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön. Samalla esityksen tavoitteena on perustelujen mukaan mahdollistaa palvelujen terveysturvallinen käyttö ja siten edistää elinkeinovapautta ja sivistyksellisiä oikeuksia. Esitys toteuttaa perustelujen mukaan myös jokaisen oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tavoitteena on myös vahvistaa paikallisten ja alueellisten viranomaisten mahdollisuuksia ennakoivalla ja nopealla tavalla ryhtyä koronaviruksen leviämisen estämiseksi ja siten väestön terveyden suojelemiseksi covid-19-taudilta välttämättömiin ja oikeasuhtaisiin toimiin.
(3)EU:n digitaalisen koronatodistuksen (jäljempänä koronapassi) kansallisen käytön sääntelyn jatkamisella on perustelujen mukaan (s. 22) tavoitteena mahdollistaa erilaisten yleisötilaisuuksien järjestäminen sekä asiakkaiden ja osallistujien pääseminen erilaisiin tiloihin terveysturvallisesti. Tavoitteena on turvata etenkin koronaepidemiasta eniten kärsineillä toimialoilla elinkeinovapautta sekä kyseisten alojen työntekijöiden oikeutta työhön vaarantamatta kuitenkaan ihmisten henkeä ja terveyttä tai sosiaali- ja terveydenhuollon kantokykyä. Esitettävän koronatodistuksen käyttö mahdollistaa perustelujen mukaan osan mainituista toimijoista elinkeinon harjoittamisen ylipäätään.
(4)Perustuslakivaliokunnan mukaan väestön terveyden suojeleminen on epäilemättä perusoikeusjärjestelmän kannalta erittäin painava peruste (ks. esim., kappale 7). Perustuslakivaliokunnan mukaan myös terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen pandemian aikana on perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta erittäin painava peruste, jolla on yhteys perustuslain 7 §:n 1 momentin julkisen vallan velvollisuuteen turvata jokaisen oikeus elämään sekä turvata myös pandemian oloissa jokaiselle riittävät terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä (perustuslain 19 §:n 3 momentti) ja joka oikeuttaa poikkeuksellisen pitkälle meneviä, myös ihmisten perusoikeuksiin puuttuvia viranomaistoimia (, s. 4—5,, s. 3,, s. 4,, s. 4). Valiokunta on pitänyt hyväksyttävänä myös tavoitetta turvata oikeutta elinkeinonharjoittamiseen ja työhön kannattavalla tavalla vaarantamatta kuitenkaan covid-19-taudin leviämisen ehkäisemistä ja siitä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja (, kappale 2,, kappaleet 3 ja 4). Ehdotetulle sääntelylle on siten selvästi hyväksyttävät perusteet.
(5)Ehdotettava sääntely vastaa olennaiselta sisällöltään voimassa olevaa sääntelyä, joka on säädetty ja jonka voimassaoloaikaa on jo jatkettu perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella tavallisen lain säätämisjärjestyksessä (,,,,,,,ja). Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntelyn perusratkaisut eivät ole valtiosääntöisesti ongelmallisia. Valiokunta arvioi kuitenkin erikseen sääntelyn voimassaoloaikaa ja eräitä sääntelyn yksityiskohtia.
(6)Perustuslakivaliokunta on hiljattain arvioinut () ehdotusta jatkaa tartuntatautilain väliaikaisten terveysturvalliseen maahantuloon liittyvien perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettyjen () säännöksien voimassaoloa. Valiokunta kiinnitti erityistä huomiota siihen, että tuolloin ehdotettiin samassa hallituksen esityksessä säädettäväksi myös mahdollisuudesta edellyttää koronapassia viranomaispäätöksissä toiminnalle asetettujen rajoitusten välttämiseksi. Valiokunnan mukaan (, kappale 5) koronapassia koskeva sääntely oli merkityksellistä useiden eri perusoikeuksien kannalta. Kyse oli tältä osin uudentyyppisestä sääntelystä, ja sitä oli arvioitava perusoikeuksien yleisten ja tarvittaessa kunkin perusoikeuden erityisten rajoitusedellytysten kannalta (ks. myös,). Valiokunta kiinnitti tämän johdosta huomiota siihen, että hallituksen esitykseen sisältyi kaksi toisistaan poikkeavaa sääntelykokonaisuutta, joista maahantuloa koskevien säännösten voimassaolon jatkamisen tarve varsin nopealla aikataululla määritti myös koronapassia koskevan sääntelyn käsittelyaikataulua eduskunnassa. Valiokunta piti koronapassin käyttöönottoa merkitsevän lakiehdotuksen käsittelylle varattua aikaa asian merkittävyyteen nähden vaatimattomana.
(7)Nyt arvioitava hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 25.11.2021 ja lähetetty lähetekeskustelussa valiokuntiin 1.12.2021. Perustuslakivaliokunnan mielestä myös nyt ehdotettu sääntely käsittää valtiosääntöoikeudellisesti hyvin merkittävän sääntelykokonaisuuden, vaikka kyse onkin pääosin jo aikaisemmin perustuslakivaliokunnan arvioitavina olleiden ja voimassa olevien säännösten voimassaoloajan jatkamisesta. Valiokunnan mielestä myös nyt lakiehdotusten eduskuntakäsittelylle on varattu varsin vaatimaton aika, vaikka valtioneuvoston tiedossa on jo pitkään ollut vähintäänkin mahdollisuus siitä, että nyt ehdotettu sääntely osoittautuu välttämättömäksi covid-19-epidemian hallinnassa.
(8)Perustuslakivaliokunta on tartuntatautilain väliaikaisia säännöksiä arvioidessaan joutunut muistuttamaan toistuvasti valtioneuvostoa siitä, että valtioneuvosto ei voi lainsäädäntömenettelyssä asettaa eduskunnan lainsäädäntövallan käyttöä ja perustuslain 74 §:n mukaista lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden valvontaa jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen (, kappale 7,, kappale 11, ja). Perustuslakivaliokunnan perustuslain 74 §:ssä säädetyn tehtävän asianmukainen toteuttaminen vaarantuu, jos hallituksen esitysten eduskuntakäsittelylle ei varata riittävää ja kohtuullista aikaa (, s. 7). Valiokunta kiinnittää vielä kertaalleen valtioneuvoston vakavaa huomiota asiaan.
(9)Tartuntatautilakia on covid-19-epidemian aikana muutettu useita kertoja määräaikaisilla tai toistaiseksi voimassa olevilla muutoksilla. Valiokunta on arvioidessaan tartuntatautilain koronavirusepidemiaan liittyvää määräaikaista sääntelyä kiinnittänyt jo useasti huomiota siihen, että sääntely ei koronaepidemiaan yksinomaan liittyvänä ja näin myös siihen säädöstasolla soveltamisedellytyksiltään sidottuna miltei kasuistisena sääntelynä lainsäädäntöteknisesti sovi oikeussystemaattisesti tartuntatautilain muun sääntelyn kokonaisuuteen (, kappale 8,, kappale 11,, kappale 16,). Vaikka täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus lukeutuu sinänsä perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin (ks. myös, s. 5/II), on valiokunta kiinnittänyt huomiota siihen, että säännösten kasuistinen, muusta tartuntatautilaista poikkeava sääntelytekniikka aiheuttaa ongelmia ja ennakoimattomuutta tartuntatautilain sääntelyn soveltamisessa vastaisuudessa myös jo voimassa olevan sääntelyn osalta esimerkiksi nyt ehdotettavasta sääntelystä tehtävien vastakohtaispäätelmien vuoksi (ks. myös, s. 4).
(10)Nyt ehdotettava sääntely koskee monelta osin ihmisten jokapäiväisen elämän perusteita. Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntelyn selkeyteen on ollut syytä kiinnittää erityistä huomiota myös koronavirusepidemian aikana erityisesti perusoikeuskytkentäisessä sääntelyssä, joka koskee luonnollisia henkilöitä heidän tavanomaiseen elämäänsä kuuluvissa toiminnoissa (, kappale 11,, s. 2, ks. myös, s. 3,, s. 4/II). Valiokunnan mielestä on edelleen erittäin valitettavaa, että ehdotettu sääntely muodostaa erittäin vaikeaselkoisen ja vaivalloisesti sovellettavan kokonaisuuden ja katsoo sääntelyä olevan syytä selkeyttää olennaisesti (ks. myös, kappale 9).
(11)Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin katsonut, että epidemiatilanteen pitkittyessä tulee ryhtyä normaaliolojen lainsäädännön mahdollisesti tarvittaviin muutoksiin (ks., s. 4). Valiokunnan mukaan toistaiseksi voimassa olevia muutoksia on kuitenkin ollut perusteltua säätää vasta normaalioloissa tapahtuvan huolellisen valmistelun jälkeen (ja). Valiokunta on kuitenkin jo korostanut tartuntatautilain kokonaisuudistuksen tarvetta (, kappale 17). Uudistuksessa on syytä huomioida erityisesti meneillään olevan pandemian esiin nostamat sääntelytarpeet. Valiokunnan mielestä asianmukaisen kokonaisuudistuksen edellyttämä lainvalmistelun kesto puoltaa hankkeen pikaista käynnistämistä.
(12)Valtioneuvoston on seurattava tarkoin sääntelyn vaikutuksia ja tarvittaessa ryhdyttävä sääntelyn korjaamiseen.
(13)Perustuslakivaliokunta on covid-19-epidemiaan liittyviä väliaikaisia säännöksiä koskevissa lausunnoissa kiinnittänyt huomiota väliaikaisten perusoikeusrajoitusten ehdotettuun voimassaoloaikaan. Valiokunta on yleisesti korostanut, että covid-19-pandemian leviämisen ehkäisemiseen tähtäävä sääntely on myös ajallisesti rajattava välttämättömään (esim., s. 6,, s. 6). Valiokunta on lisäksi edellyttänyt voimassaoloajan lyhentämistä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämisen edellytyksenä tilanteessa, jossa valiokunta ei ole voinut vakuuttua sääntelyn välttämättömyydestä ehdotetun voimassaoloajan päättymiseen saakka (esim., s. 3—4).
(14)Hallituksen esityksessä (s. 57) todetaan, että vaikka Suomen väestön rokotuskattavuuden arvioidaan nousevan korkeaksi loppuvuoden 2021 ja kevään 2022 aikana, on Suomeen saapuvien matkustajien ennakkotodistusvaatimusta ja testausta tarpeellista jatkaa 30.6.2022 saakka ulkomaista alkuperää olevien covid-19-tartuntojen leviämisen estämiseksi ja väestön terveyden suojelemiseksi. Koska väestön korkean rokotuskattavuuden vaikutusta epidemian kehittymiseen ei vielä tarkkaan tunneta ja rokotteiden vaikuttavuuteen liittyy runsaasti epävarmuuksia esimerkiksi suojan kestoon ja tehoon muuntuneita viruskantoja vastaan, on Suomeen saapuviin henkilöihin kohdistuvia terveysturvallisuusvaatimuksia perusteltua jatkaa vielä 30.6.2022 saakka. Toisaalta maahantulon terveysturvallisuussäännöksillä voidaan esityksen mukaan torjua myös uusien huolestuttavien virusten leviämisen uhkaa sekä havaita ajoissa uudet viruskannat (s. 58).
(15)Esityksen (s. 58) mukaan mahdollistamalla koronapassin käytön jatkaminen 30.6.2022 saakka pyritään voimassa olevaan tapaan lieventämään rajoitusten perusoikeusvaikutuksia niin, että elinkeinonharjoittamisen mahdollisuudet palautuisivat lähemmäs normaalia ja perusoikeudet voisivat toteutua mahdollisimman täsmällisesti. Mobiilisovellusta ja sen tietojärjestelmää koskevan sääntelyn voimassaolon jatkamisen tavoitteena on esityksen (s. 59) mukaan edelleen tarjota kansalaisille vapaaehtoisuuteen perustuva mobiilisovellus, jonka avulla tehostetaan covid‑19‑tartuntaketjujen katkaisemista tavoittamalla koronavirukselle mahdollisesti altistuneita.
(16)Perustuslakivaliokunnan mielestä merkitystä on lisäksi sillä, että sääntely on luonteeltaan mahdollistavaa. Tartuntatautilain koronavirusepidemiaan sisältyvä rajoitussääntely edellyttää joko valtioneuvoston asetusta tai erillistä viranomaispäätöksentekoa, jotka on oikeudellisesti sidottu välttämättömyysvaatimukseen. Valiokunnan mielestä mahdollistava muoto on tällaisessa sääntely-yhteydessä paremmin yhteensopiva myös voimassaoloajan kannalta välttämättömyysvaatimuksen kanssa (ks. myös, kappale 7 ja esim., kappale 31). Ehdotettujen rajoitustoimien jatkamista ja muun sääntelyn voimassaoloa 30.6.2022 asti voidaan valiokunnan nykyisestä epidemiatilanteesta saaman selvityksen ja myös kevään 2022 tilannetta koskevien arvioiden valossa pitää perusoikeusjärjestelmän kannalta välttämättömänä. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että epidemiatilanteen muuttuessa on valtioneuvoston arvioitava uudelleen sääntelyn voimassaolon välttämättömyyttä.
(17)Tartuntatautilakiin ehdotetaan lisättäviksi määräaikaiset 16 a—16 g §, jotka koskevat covid-19-todistuksia ja testaamista maahantulon yhteydessä. Sääntely vastaa pitkälti perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (,) aikaisemmin säädettyä, eikä valiokunnalla ole edellä arvioinnin lähtökohdista sanotun valossa huomautettavaa sääntelyn pääsisältöön.
PeVL 35/2021 vpPeVL 35/2021 vp
(19)Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että tartuntatautilakiin ei enää ehdoteta otettavaksi nykyisen 16 c §:n 2 momentin kaltaista säännöstä. Säännös koskee sellaisia maita ja alueita, joilta saapuvia henkilöitä velvollisuus esittää todistus ja osallistua testiin ei koske.
(20)Perustuslakivaliokunta on aikaisemmin pitänyt perusoikeusrajoitusten oikeasuhtaisuuden kannalta jossakin määrin ongelmallisena sääntelyä, jonka mukaan covid-19-todistusta ja -testausta koskeva sääntely olisi koskenut Suomeen saapuvia riippumatta siitä, mistä maasta he tulevat. Valiokunnan mukaan sääntelyä tuli muuttaa niin, että voimakkaimmin perusoikeuksiin puuttuvat velvollisuudet kohdistuvat sellaisiin maahan tuleviin henkilöihin, joiden voidaan arvioida muodostavan suurimman riskin covid-19-tartuntojen leviämisen kannalta. Valiokunnan käsityksen mukaan sääntelyn oikeasuhtaisuutta voitiin parantaa esimerkiksi säätämällä laissa perussäännökset sellaisista lähtömaista, joista tuleviin matkustajiin todistus- tai testausvaatimuksia ei sovelleta. Tarkemmat säännökset tällaisista maista voitaisiin antaa valtioneuvoston asetuksella (, kappale 12). Tuolloin lakia täydennettiinkin eduskuntakäsittelyssä lisäämällä 16 c §:ään nykyisin voimassa olevaa 2 momenttia muistuttava säännös (ks.).
PeVL 35/2021 vpPeVL 35/2021 vp
(22)Hallituksen esityksessä (s. 44) 16 c §:n 2 momentin poikkeussäännöksestä luopumista perusteltaessa viitataan siihen, että poikkeuksen piiriin kuuluvien maiden ja alueiden määrä on ollut vähäinen. Lisäksi esitystä annettaessa käsitys on ollut, että Euroopan komission tavoitteena olisi siirtyä matkustukseen liittyvässä riskinarviointimallissa maakohtaisesta arvioinnista matkustajakohtaiseen arviointiin. Mallin yksityiskohtainen sisältö on kuitenkin edelleen auki.
(23)Perustuslakivaliokunnan aikaisemmin esittämät huomiot tartuntatautilain 16 c §:n 2 momentista eivät ole vaikuttaneet lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen. Myös nyt ehdotettu sääntely, jossa 2 momentin voimassaoloa ei enää jatketa, on käsiteltävissä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin edelleen huomiota siihen, että sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta olisi perustellumpaa säilyttää maakohtaisten poikkeuksien mahdollisuus. Valtioneuvoston tulee vähintään tarkoin seurata poikkeussäännöksestä luopumisen käytännön vaikutuksia ja ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jos maahantulorajoitukset näyttävät muodostuvan soveltamiskäytännössä oikeasuhtaisuusvaatimuksen kannalta ongelmallisiksi.
(24)Voimassa oleva koronapassia koskeva sääntely tartuntatautilaissa on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (, kappaleet 12—28). Valiokunta piti sääntelyn arvioinnin kannalta lähtökohtaisesti merkityksellisenä, että koronatodistuksen esittämisvelvollisuus säädetään vaihtoehdoksi lakiin perustuville tiloihin ja kokoontumisiin kohdistuville perusoikeusrajoituksille. Vaikka ehdotus asetti henkilöt eri asemaan, ei ehdotettua sääntelyä voitu perustuslakivaliokunnan mielestä sen taustalla olevat lääketieteelliset perusteet huomioiden pitää mielivaltaisena. Sääntelylle oli esitetty myös hyväksyttävät perusteet. Täysi rokotussarja ja sairastettu covid-19-tauti antavat henkilölle suojaa koronavirustartunnalta ja estävät taudin leviämistä. Tuoreen negatiivisen testitodistuksen vaatimus estää sekin koronatartunnan leviämistä ihmisten kokoontuessa erilaisiin tilaisuuksiin. Valiokunnan mielestä esitettyä voitiin lausunnon antamisajankohtana vallinneessa epidemiatilanteessa pitää sellaisena hyväksyttävänä syynä, joka muodostaa perustuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun hyväksyttävän perusteen (, kappale 16). Valiokunta ei edellä sanotun mukaisesti ole arvioinut nykyistä epidemiatilannetta toisin suhteessa rajoitusten hyväksyttävyyteen.
PeVL 35/2021 vpPeVL 35/2021 vp
(26)Koronapassin esittämisvelvollisuutta koskeva voimassa oleva lainsäädäntö ei siten edellä sanotun johdosta ole perustuslainvastaista.
(27)Koronapassia koskevaa 58 i §:ää ehdotetaan nyt muutettavaksi siten, että koronapassin esittämisvelvollisuus ulotetaan koskemaan tilan koko aukioloaikaa (2 mom.). Ehdotettu muutos on perustuslakivaliokunnan mielestä varsin vähäinen oikeustilan muutos, joka kohdistuu elinkeinonharjoittajan valittavissa oleviin edellytyksiin vapautua rajoituksista. Säännösehdotus ei vaikuta lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen.
(28)Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että lain 58 l §:ään ehdotetaan säännöstä kunnan velvollisuudesta myöntää EU:n digitaalinen koronarokotustodistus sellaiselle kunnan asukkaalle, joka on saanut hyväksyttävän rokotuksen EU:n ulkopuolisessa maassa ja jolla ei näin ollen vielä ole käytössään EU:n digitaalista koronatodistusta. Valiokunta pitää säännösehdotusta sinänsä perusteltuna, mutta kiinnittää huomiota myös toisessa EU:n jäsenvaltiossa rokotuksen saaneiden asemaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toisessa EU-maassa saadun rokotustodistuksen saaminen voi osoittautua käytännössä hankalaksi, ja se voi esimerkiksi edellyttää henkilön matkustamista kyseiseen EU-maahan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sovellettavana oleva EU-lainsäädäntö ei estäne kansallista menettelyä todistuksen myöntämiseksi toisessa EU-maassa saadusta rokotuksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä EU-sääntelyn puitteissa täydentää sääntelyä.
PeVL 35/2021 vpPeVL 35/2021 vp
(30)Tartuntatautilain 58 j §:n mukaan todistuksen tarkastaminen tulee toteuttaa siten, että toiminnanharjoittaja käyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyväksymää lukijaohjelmaa. Mikäli säännöksen on tarkoitettu sisältävän Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle osoitetun lakisääteisen tehtävän hyväksyä tai hylätä hakemuksesta muiden tahojen kehittämiä lukijaohjelmia, on säännöstä täsmennettävä olennaisesti. Säännöksestä tulee myös ilmetä edellytykset, joilla lukijaohjelma voidaan hyväksyä tai hylätä. Säännöksestä on syytä ilmetä myös hyväksynnän ajallinen ulottuvuus.
(31)Perustuslain 120 §:n mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaan kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään. Ahvenanmaan itsehallintolain 27 §:n 29 kohdan mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta muun muassa asioissa, jotka koskevat ihmisten tarttuvia tauteja. Itsehallintolain 30 §:n 9 kohdan mukaan tehtävistä, jotka muun muassa ihmisten tarttuvien tautien torjuntaa koskevan lainsäädännön mukaan kuuluvat valtakunnan viranomaiselle tai kunnille, huolehtii maakunnassa maakunnan hallitus tai muu maakuntalaissa määrätty viranomainen.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.