Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
(1)Perustuslain 109 §:n 2 momentin mukaan eduskunnan oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista eduskunnalle. Oikeusasiamiehen kertomus sisältää oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot, yleiskatsauksen oikeusasiamiesinstituutioon kertomusvuonna sekä jaksot perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta ja laillisuusvalvonnasta asiaryhmittäin. Kertomuksesta saa selkeän käsityksen oikeusasiamiehen toiminnasta ja laillisuusvalvonnassa esiin tulleista ongelmista.
(2)Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019 on annettu eduskunnalle kesäkuussa 2020. Kertomus lähetettiin perustuslakivaliokuntaan saman vuoden lokakuussa. Muille erikoisvaliokunnille varattiin tilaisuus antaa asiasta lausunto viimeistään 1.3.2021. Kertomuksen käsittely eduskunnassa on siten kestänyt verrattain kauan muun muassa valiokuntien toimintaa koskevien koronapandemian vuoksi omaksuttujen asioiden käsittelyrajoitusten vuoksi.
(3)Myös perustuslakivaliokunta on — erikoisvaliokunnilta saamiensa lausuntojenkin johdosta — kuullut kertomuksesta asiantuntijoita poikkeuksellisen laajasti. Valiokunnan pyytämät ja asian eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n 1 momentissa tarkoitettuihin käsittelyasiakirjoihin lukeutuvat lausunnot käyvät ilmi valiokunnan pöytäkirjoista (,). Valiokunta ei ole käsitellyt muita asian yhteydessä sille lähetettyjä lausuntoja.
(4)Perustuslakivaliokunta korostaa lisäksi todenneensa, että valiokunnan tehtävät määräytyvät perustuslain 74 §:n ja perustuslain muiden säännösten mukaisesti, eikä valiokunta ota käsittelyyn yksittäisten kansalaisten valiokunnalle osoittamia kirjoituksia (, § 10, ks. myös, § 14). Valiokunnalle osoitetut eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaa koskevat yksityisten kansalaisten tekemät tutkintapyynnöt, kantelut, oikaisuvaatimukset ja muut vastaavat kirjoitukset eivät siten johda toimenpiteisiin valiokunnassa. Valiokunta korostaa, että se ei toimi oikeusasiamiehen kanteluratkaisujen muutoksenhakuasteena.
(5)Kanteluita saapui kertomusvuonna lähes 6 300, mikä on melkein 700 enemmän kuin vuonna 2018. Kanteluiden määrä on kertomusvuoden jälkeen edelleen kasvanut. Kertomusvuonna ratkaistiin vähän yli 6 000 kantelua.
(6)Omia aloitteita ratkaistiin noin 60. Kanteluista ja omista aloitteista noin 15 % johti oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Tarkastuksia tehtiin kertomusvuonna lähes 110 kohteeseen. Niistä noin puolet oli ennalta ilmoittamattomia eli ns. yllätystarkastuksia.
(7)Kertomusvuoden lopussa oikeusasiamiehen kansliassa ei ollut vireillä yhtään yli vuoden vanhaa kantelua. Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että kanteluiden käsittelyaikaa koskeva tavoite on pystytty saavuttamaan kantelujen määrän kasvusta huolimatta.
(8)Oikeusasiamies Jääskeläisen puheenvuoro kertomuksessa käsittelee oikeusasiamiesinstituution kehittymistä. Apulaisoikeusasiamies Sakslinin puheenvuorossa tarkastellaan oikeusasiamiehen tehokkuuden ja riippumattomuuden takeita. Puheenvuoroista piirtyy perustuslakivaliokunnan mielestä hyvin näkyville oikeusasiamiesinstituution kehitys sen perustamisesta nykypäivään asti.
(9)Apulaisoikeusasiamies Sakslinin puheenvuorossa tehdään selkoa kansainvälisistä suoja- ja valvontamekanismeista, joilla pyritään tukemaan oikeusasiamiesten riippumattomuutta ja autonomiaa sekä tehokkuutta. Näitä ovat muun muassa YK:n yleiskokouksen vuonna 1993 hyväksymät Pariisin periaatteet, Euroopan neuvoston Venetsian toimikunnan vuonna 2019 hyväksymät oikeusasiamiesinstituutioiden perustamista ja toimintaa ohjaavat 25 periaatetta ja Euroopan neuvoston ministerikomitean vuonna 2019 hyväksymä suositus. Perustuslakivaliokunta korostaa sanottujen periaatteiden ohella muutenkin oikeusasiamiesinstituution riippumattomuutta.
PeVL 41/2021 vpPeVL 41/2021 vp
(11)Eduskunnan puhemiesneuvoston eduskunnan työjärjestyksen 6 §:n 1 momentin 10 kohdan ja 43 a §:n 5 momentin nojalla 11.12.2019 antamien valiokuntien yleisohjeiden (s. 20) mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset kuuluvat perustuslakivaliokunnan toimialaan. Eduskunnan täysistunto on viime vuosina lähettänyt mainitut kertomusasiat mahdollisen lausunnon antamista varten erikoisvaliokuntiin. Perustuslakivaliokunta on saanut nyt käsillä olevasta kertomuksesta lausunnot puolustusvaliokunnalta (), sosiaali- ja terveysvaliokunnalta (), hallintovaliokunnalta (), lakivaliokunnalta (), työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta (), tarkastusvaliokunnalta () ja sivistysvaliokunnalta ().
(12)Tarkastusvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat oikeusasiamiehen kertomusta koskevissa lausunnoissa (ja) kiinnittäneet huomiota lastensuojelun ongelmiin. Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin tarkastellut lastensuojelua koskevia kysymyksiä niin lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä kuin oikeusasiamiehen kertomuksen yhteydessä (,,,). Valiokunta on nyt käsiteltävän kertomuksen yhteydessä kuullut asiantuntijoita lastensuojelun tilasta Suomessa yleisesti ja erityisesti koronapandemian aiheuttamat haasteet huomioiden.
(13)Perustuslakivaliokunta pitää tarkastusvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan esille nostamia kysymyksiä tärkeinä. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusasiamiehen lastensuojelua koskevassa laillisuusvalvonnassa painopiste on sijaishuollon valvonnassa. Valiokunta korostaa tämän ohella lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja perheiden ja lapsien ongelmien aikaista tunnistamista ja ennaltaehkäisyä.
(15)Hyvin vakiintuneen käytännön mukaisesti perustuslakivaliokunta ei ole yleensä valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen perustuslain 108 ja 109 §:ssä tarkoitettuja kertomuksia käsitellessään erikseen arvioinut ylimpien laillisuusvalvojien yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja (ks. esim., kappale 13 ja siinä viitatut mietinnöt,,,,).
PeVL 14/2018 vpPeVL 14/2018 vp
(18)Perustuslakivaliokunta painottaa ylimpien laillisuusvalvojien riippumattomuutta eikä sanotun johdosta pidä valtiosääntöisesti aivan asianmukaisena, että eduskunnan erikoisvaliokunnat käsittelevät perustuslakivaliokunnalle antamissaan lausunnoissa yksittäisiä kanteluratkaisuja.
(21)Perustuslakivaliokunta myös toisti koulun perinteisiä juhlia koskevan aiemman kantansa, jonka mukaan tällaisia juhlia ei esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina (, s. 7/II). Lisäksi valiokunta katsoi, että muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä koulun perinteisiin juhliin (, s. 5—6). Valiokunta ei pitänyt uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina myöskään vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista (s. 6).
(23)Perustuslakivaliokunta ei tässä yhteydessä ottanut nimenomaisesti kantaa sivistysvaliokunnan esittämään kysymykseen siitä, tekeekö kirkkotila koulun juhlasta uskonnollisen. Valiokunta pitää siksi perusteltuna täsmentää aiempaa kantaansa ja toteaa, että kirkkotiloja käytetään tavanomaisesti erilaisiin, ei-uskonnollisiin tilaisuuksiin, kuten konsertteihin ja muihin esityksiin. Juhlan järjestäminen kirkossa ei siten sellaisenaan tee tilaisuudesta uskonnollista eikä sen sisällöstä uskonnon harjoittamista. Valiokunnan mielestä kirkkotilan tai muun uskonnollisen tilan käyttöä juhlaa järjestettäessä ei voida pitää lähtökohtaisesti perustuslainvastaisena. Julkisen vallan neutraalisuuden kannalta ei valiokunnan mielestä voida tässä suhteessa pitää merkityksettömänä sitä, minkälaisia vaihtoehtoja kouluilla juhlien pitopaikkaa harkittaessa on tosiasiallisesti käytössään. Samalla valiokunta kuitenkin korostaa, että kirkkotilan tai minkä tahansa selvästi uskonnollisen tilan käyttöön juhlan pitopaikkana liittyy uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan neutraalisuuden kannalta jännitteitä, jotka vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, minkälaista sisältöä voidaan pitää hyväksyttävänä järjestettäessä opetukseen kuuluvia juhlia tällaisessa tilassa. Käytettäessä kirkkotilaa tai muuta uskonnollista tilaa koulun juhlien järjestämiseen on kokonaisuutena varmistuttava siitä, että oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapaus tulee yhdenvertaisesti turvatuksi.
Oikeusasiamiehen toiminta tilastotietojen valossa
Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot
Eduskunnan valiokunnilta saadut lausunnot
Ponsi
Valiokunnan kannanottoehdotus
Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Perustuslakivaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 15/2020 vp johdosta.