Eduskunnan puhemiehelle
Opintotuen matalat tulorajat rankaisevat ahkeruudesta ja luovat keinotekoista opiskelijaköyhyyttä. Jopa 40 000 opiskelijalta on karhuttu vuosittain takaisin opintotukea siksi, että he ovat olleet systeemin mielestä liian ahkeria.
Sipilän hallituksen ministerin Sampo Terhon teettämän Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin (2019) mukaan nykyisiä tulorajoja voisi nostaa merkittävästi. Raportin laskelmien mukaan tulorajat aiheuttavat suhteellisen suuria ja laajoja vaikutuksia opiskelijoiden tuloihin, mikä ilmentää suhteellisen suuria hyvinvointitappioita. Liian alhaiset tulorajat laskevat opiskelijoiden hyvinvointia ja vähentävät julkisyhteisöjen nettotuloja.
Elokuussa 2020 julkaistussa valtiovarainministeriön virkamiesmuistiossa asetuttiin tukemaan opintotuen tulorajojen korottamista. Valtiovarainministeriön virkamiesesityksen mukaan opintotuen tulorajojen korottaminen parantaa työllisyyttä.
Lakialoitteeni opintotuen tulorajojen pysyvästä korottamisesta käsiteltiin sivistysvaliokunnassa hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä. Kaikki sivistysvaliokunnan kuulemat tahot, mukaan lukien Kela, ovat kannattaneet tulorajojen korottamista pysyvästi hallituksen esityksen mukaisen vuoden määräaikaisuuden sijaan. Kela on myös lausunnossaan varoittanut, että vuoden määräaikainen korotus voi johtaa kaaokseen tai vähintään moneen hämmennykseen, kun opiskelijat eivät vuoden jälkeen tiedä, mitä tulorajaa sovelletaan. Kela toi myös esille, että "jos tulo- ja eurorajojen tasokorotuksen voimassaoloaika on vain yksi vuosi, sen vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon, työllisyyteen ja opinnoissa edistymiseen ei voida selvittää ennen määräaikaisuuden päättymistä".
Opiskelijat tarvitsevat lisätuloja myös vuoden 2022 jälkeen. Opintotuen tulorajojen nostaminen parantaisi työllisyyttä ja vahvistaisi julkista taloutta myös vuoden 2023 jälkeen hallituksen esityksessäkin esitettyjen arvioiden perusteella. Hallituspuolueet eivät kuitenkaan halunneet eduskuntakäsittelyssäkään korjata asiaa ja tehdä korotuksesta pysyvää.
Koska opintotuen tulorajojen määräaikaiselle korotukselle vuodeksi ei ole osoitettavissa eikä ole osoitettu ainuttakaan järjellistä perustetta, syyn epätarkoituksenmukaiseen vuoden korotukseen täytyy olla puhtaasti ideologinen. Myös opintotuesta vastaavan ministerin Antti Kurvisen (kesk) vastaus eduskunnalle (16.11.) määräaikaisuuden perusteista viittaa tähän: "Meillä on opetus- ja kulttuuriministeriössä valmius tehdä tästä pysyvä heti, jos sellainen sopimus syntyy. Ja totean nyt vain tähän poliittiseen keskusteluun, että minä olen nöyrästi toimeenpannut kaikkia hallituksen yhteisiä sopimuksia ja yhteistä linjaa ja pelannut niillä pelimerkeillä, mitä minulle on käteen jaettu."
Ministeri Kurvisen viittaus "sopimukseen" ja "pelimerkkeihin" antaa ymmärtää, että jokin taho hallituksessa on nimenomaisesti vastustanut pysyvää korotusta. Hallituksen julkilausutut viestinnän arvot ovat luotettavuus, avoimuus, selkeys, rohkeus ja vuorovaikutteisuus. Opiskelijat ansaitsisivat tietää, ketkä hallituksessa vastustavat heidän toimeentulonsa parantamista tilanteessa, jossa tämä ei ole keneltäkään pois.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tammikuussa 2019 valmistuneen riippumattoman selvityksen perusteella esittämäni 50 prosentin pysyvä korotus tulorajoihin ei olisi keltään pois, vaan se vahvistaisi julkisyhteisöjen nettotuloja 6 miljoonalla eurolla. Lisäksi opiskelijoiden toimeentulo paranisi ja keskimääräiset tulot kasvaisivat vuodessa 600 eurolla. Eduskunnan tietopalvelun mukaan 50 prosentin korotus lisäisi työllisyyttä tuhannella henkilötyövuodella hallituksen 25 prosentin korotusta enemmän.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi opintotuen tulorajoja päätettiin korottaa epätarkoituksenmukaisesti ja vastoin kaikkea tutkimusnäyttöä ja asiantuntijakantoja vain vuodeksi 2022,
miksi tulorajojen korotusta ei voitu toteuttaa pysyvästi ja tutkimusnäytön puoltamana 50 prosentin suuruisena,
mihin ministeri Kurvisen viittaamaan sopimukseen opintotuen tulorajojen korotus perustuu,
mikä taho hallituksessa on vastustanut sitä, että korotuksesta tehtäisiin pysyvä,
ajatteleeko hallitus, etteivät opiskelijat tarvitse parempaa toimeentuloa enää vuonna 2023 ja sen jälkeen ja
voisiko hallitus vielä pikaisesti arvioida uudelleen "sopimuksiaan" siten, että opintotuen tulorajojen tasokorotuksesta tehtäisiin pysyvä?