Eduskunnalle
Korona-aika on moninkertaistanut juttumäärät syyttäjien pöydillä. Esimerkiksi vuosi sitten Etelä-Suomen syyttäjäalueella oli yli vuoden vireillä olleita juttuja reilut 100 kappaletta, ja nyt niitä on noin 670 kappaletta. Koko Suomessa niiden määrä on yli kaksinkertaistunut, ja nyt niitä on yli 1 300 kappaletta.
Syyttäjien aikaa vievät laajat ja vaativat rikoskokonaisuudet, joihin kuuluvat muun muassa isot huume-, talous- ja petosrikokset, joiden määrä on kaksinkertaistunut. Tämä taas hidastaa tavanomaisempien rikosten selvittämistä. Ennen koronaa syyttäjällä oli jonossa noin 13 000 juttua, joka on täysin normaali määrä, mutta koronan aikana jonossa olevien juttujen määrä on kasvanut 18 000:een, mikä aiheuttaa ruuhkaa, jota puretaan vielä pitkään.
Lisätalousarvioissa syyttäjälaitos on saanut rahaa määräaikaisten syyttäjien palkkaamiseen, mikä on hieman nostanut syyttäjien määrää, mutta sen rahoituksen loputtua vuoden 2022 lopussa tulee syyttäjien määrä jälleen laskemaan. Lyhytaikainen rahoitus ei ole millään tavalla kestävä tie, ja lisätalousarviossa myönnetty rahoituksen merkitys oli lähinnä symbolinen, ainoastaan 750 000 euroa. Käräjäoikeuksien lisärahoitus on johtanut siihen, että nyt käräjäoikeudet vaativat lisää juttuja syyttäjiltä oikeuteen, mikä taas johtaa siihen, että poliisilta tulevat jutut ruuhkautuvat syyttäjien pöydille.
Rikosasioiden kohtuuttoman pitkä käsittelyaika koettelee merkittävällä tavalla kansalaisten oikeustajua ja samalla myös oikeusturvaa. Nämä viivytykset eivät ole hyväksi myöskään syytetyille, sillä tuomiota odotellessa rikoskierrettä ei saada katkaistua ja uusia rikoksia ennätetään tehtailla useasti runsaastikin lisää. Kyseessä on siis hyvin merkittävä ja monimutkainen ongelma, sillä on muistettava kaiken muun lisäksi myös syyttäjien jaksaminen työssään. Mitä sitten tapahtuu, jos he uupuvat?
Pitkäaikainen rahoitus tulee saada kuntoon koko rikosprosessiketjun osalta. Syyttäjälaitos tarvitsee lisää syyttäjiä, jotta jutturuuhka saadaan purettua. Syyttäjien määrä tulee saada nostettua nykyisestä 380 syyttäjästä pysyvästi 420 syyttäjään, sillä syyttäjien työmäärä ja juttujen käsittelyajat olivat jo ennen korona-aikaakin hyvin huolestuttavalla tasolla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus lisää syyttäjälaitoksen pysyvää rahoitusta, jotta syyttäjien määrä saadaan nostettua nykyisestä 380:stä 420:een.