Eduskunnan puhemiehelle
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan terveydenhuoltolain muutosta, jolla tiukennetaan perusterveydenhuollon hoitotakuuta kiireettömissä tapauksissa. Jos uudistus toteutuu, potilaan tulee jatkossa päästä hoitoon viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista nykyisen kolmen kuukauden sijaan. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2023. Uudistuksen tavoitteena on turvata kansalaisille nykyistä nopeampi hoitoon pääsy perusterveydenhuollon kiireettömissä tilanteissa.
Uudistus on saanut laajasti kritiikkiä osakseen: mm. Kuntaliitto epäili, auttaako lakiin tehtävä kirjaus, Hyvinvointiala HALI ry on kysynyt, miksi kiristetään ruuvia ennen kuin saadaan lisää sote-ammattilaisia työelämään. Nämä ovat tärkeitä huomioita, sillä mitä hyötyä on lain kirjauksesta, jos meillä ei ole ammattilaisia toteuttamaan kirjausta? Tämä johtaa vääjäämättömästi laittomaan tilaan.
Alalla nähdään, että suurin este uudistuksen toteutumiselle on sen epärealistinen aikataulu. Ministeriön ehdotuksessa pidetään tärkeämpänä sitä, että potilas pääsee lääkäriin nopeasti, mutta siinä ei ole ajateltu ollenkaan lääkäreiden tai hoitajien asemaa ja heidän mahdollisuuksiaan tehdä työnsä kunnolla.
Onko järkeä laittaa kiireettömään vaivaan kiireellistä hoitoa, kun se asettaa koko järjestelmän vaaraan? Huomattavasti järkevämpää olisi tehdä nopeasti hoitotarpeen arviointi. Tätä on jo nyt testattu usealla paikkakunnalla ja toimivaksi havaittu, eikä jonoja enää ole.
On täysin selvää, että ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti potilaan asuinpaikasta riippumatta. Kiireetöntä hoitoa tarjotaan kunnan asukkaille terveyskeskuksissa. Kiireettömän hoidon hoitotakuu voisi olla 14 vuorokautta, joka olisi laadukkaammin toteutettavissa perusterveydenhuollon avovastaanotolla. Tämä myös mahdollistaisi paremmin potilas-lääkärisuhteen hoidon jatkuvuuden.
Hoitotarpeen arvioinnilla pystyttäisiin seulomaan kiireelliset ja kiireettömät tapaukset erikseen, ja jokainen saisi hoitoa oikea-aikaisesti. Hoitotarpeen arvioinnissa tulisi hyödyntää entistä enemmän digitalisaatiota ja etäyhteyksiä. Näin pystyttäisiin purkamaan todella tehokkaasti jonoja.
Esimerkkinä toimivasta etäyhteydestä on puhelin. Sitä käytetään hyvin menestyksekkäästi joissakin kunnissa jo nyt. Sopivissa tapauksissa lääkäri voi tehdä puhelimen välityksellä diagnoosin ja saman tien lääkemääräykset apteekkiin. Hoitoa saa parhaimmillaan heti, eikä jonoja ole. Näillä toimilla kavennettaisiin tosiasiallisesti ihmisten hyvinvointi- ja terveyspalvelueroja ja parannettaisiin kansalaisten yhdenvertaisuutta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa, että hoitotakuu toteutuu realistisella ja kestävällä tavalla kuormittamatta tarpeettomasti jo valmiiksi niukkoja terveydenhoidon resursseja, että hoitotarpeen arviointi toteutuu nopeasti ja jokainen saa oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa tarpeensa mukaan ja että hoitohenkilökunta pystyy tekemään työnsä paremmin, jolloin myös potilasjonoja saadaan purettua?