Eduskunnan puhemiehelle
Helsingin Uutiset kertoi keskiviikkona 5.1.2022, että EU:n komissio on vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia remontteja. Myös Kuntalehti käsitteli asiaa jo viime vuoden puolella 22.12.2021. Lähes joka seitsemäs talonomistaja on joutumassa poikkeuksellisella tavalla energiaremonttilaskun maksajaksi Suomessa. Ehdotus vaatisi toteutuessaan sadoiltatuhansilta suomalaisilta toimia. Uutisoinnin mukaan Omakotiliitto pelkää, että merkittävä osa suomalaisista ei selviydy remonttikustannuksistaan, jos EU:n komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta toteutuu. Ehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus. Nykyiset energiatodistusluokitukset voidaan heittää roskakoriin, ja heikoin 15 prosenttia rakennuskannasta iskettäisiin uudessa järjestelmässä G-luokkaan. G-luokasta olisi komission ehdotuksen mukaan pakko ponnistaa ylös määräaikaan mennessä. Uusi tehokkuusluokittelu vaikuttaisi asunnonomistajiin ja sitä kautta myös vuokralaistenkin tilanteeseen.
Tällä hetkellä on käynnissä valmistelu Suomen kantojen muodostamiseksi direktiiviehdotukseen. Valtioneuvoston ehdotus Suomen kannaksi etenee eduskunnan käsittelyyn näillä näkymin helmikuussa. Komission ehdotusta käsitellään EU:n parlamentissa ja EU:n neuvostossa. Parlamentaarikot ja jäsenvaltiot voivat ehdottaa siihen muutoksia.
Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen on huolissaan asiasta. Hänen mukaansa vaarana on, että kotitalouksille aiheutuu sellaisia menoja, joihin ei ole varauduttu eikä ole julkisen keskustelun puutteen vuoksi voitukaan varautua. Hän ymmärtää ilmastoystävällisten toimien tärkeyden, mutta hän ei usko nyt esitetyn suunnan olevan oikea. Keräsen mukaan aggressiiviset pakkotoimet aiheuttavat ylimääräistä vastakkainasettelua ja voivat heikentää ihmisten oma-aloitteisuutta.
Oma asunto on noin 350 000 suomalaisella, jotka kuuluvat kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Tuloluokat on jaettu kymmeneen osaan. Keräsen mukaan EU:n komission ehdotus pakollisista investoinneista energiatehokkuuden parantamiseksi olisi todennäköisesti erityisen vaativa alimpiin tuloluokkiin kuuluville. Hän on huolissaan mahdollisesti aiheutuvista yksityistaloudellisista haitoista. Lisäksi monilla asunto-osakeyhtiöillä voi olla vaikeuksia saada lainaa esimerkiksi haja-asutusalueilla. Näissä yhtiöissä voi olla jo olemassa olevia korjausvelkalainoitukseen liittyviä haasteita. Keränen myös arvioi, että EU:n komission ehdottamassa direktiivissä katsotaan ympäristövaikutuksia rajallisesti tarkasteltaessa pelkästään rakennusten energiatehokkuutta eikä muita ympäristövaikutuksia. Esimerkkinä hän huomauttaa, ettei jonkin korjaaminen ennenaikaisesti ole välttämättä ympäristöteko.
Keränen kantaa huolta myös siitä, heräävätkö Suomen päättäjät asian ajankohtaisuuteen ja tär-keyteen. Hän näkee, että julkinen keskustelu olisi hyvä saada asiasta kunnolla vauhtiin jo kuluvan tammikuun aikana.
Myös Kuntaliiton energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola kertoi joulun alla Kuntalehdessä näkemyksiään ehdotetusta direktiivistä. Hän pitää sinänsä hyvänä, että energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota. Peltola kuitenkin hieman vierastaa kategorisia päätöksiä, joilla kaikki jäsenmaat laitetaan tekemään saman sapluunan mukaan toimenpiteitä, vaikka lähtökohdat ovat erilaiset. Kuntaliiton linjauksen mukaan EU:n rooliin sopisi parhaiten tavoitteiden asettaminen ja niihin liittyvät tukitoimet sekä toteutumisen seuranta ja arviointi. Peltola korostaa, että kustannustehokkaiden ja teknologianeutraalien keinojen valinta pitäisi jättää jäsenmaille.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Ottaako hallitus tosissaan Omakotiliiton huolet rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista erityisesti alimmissa tuloluokissa ja haja-asutusalueilla ja
aikooko Suomen hallitus vastustaa EU:n aiheuttamaa energiaremonttilaskua suomalaisille?