Eduskunnan puhemiehelle
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi joulukuussa 2021 asetuksen, joka sallii enintään 20 suden kannanhoidollisen metsästyksen vuoden 2022 alusta lähtien. Vasta muutama viikko voimaantulonsa jälkeen asetus on johtamassa absurdiin ylilyöntiin.
Helsingin Sanomat uutisoi 26.1.2022 Suomen riistakeskuksen antaneen luvan poikkeuksellisen syrjäisen, suuren susilauman hävittämiselle. Jutun mukaan kyseinen Saunajärven kahdeksan sutta käsittävä lauma elää noin 25 kilometriä pitkällä ja leveällä reviirillä Kuhmossa. Reviiri on osittain Suomessa, osittain rajavyöhykkeellä ja osittain Venäjällä, ja sen ydinalueella on hyvin vähän asutusta.
Kaatoluvan hakija on perustellut hakemustaan susilauman ihmisarkuuden vähenemisellä ja alueen metsäpeurakannan pienenemisellä. Sekä laumaa kolme vuotta seurannut luontokuvaaja että Riistakeskus kuitenkin toteavat, etteivät väitteet pidä paikkaansa. Riistakeskuksen asiantuntijat kertovat HS:n jutussa, ettei luvan myöntäminen liittynyt hakijoiden nimeämiin vahinkoihin, sillä Saunajärven lauma ei ole aiheuttanut akuutteja vahinkoja. Riistakeskuksen asiantuntijan näkemyksen mukaan kaatolupa juuri tälle laumalle on myönnetty ainoastaan siitä syystä, että se on rajalauma.
Vaikuttaakin siltä, että kannanhoidollisen metsästyksen salliminen on johtamassa tilanteeseen, joka kannustaa hävittämään susia, joista ei ole ihmisille minkäänlaista muuta kuin mielikuvatason haittaa. Päinvastoin ihmisiä välttelevien laumojen hävittäminen koituu pitkällä tähtäimellä ihmiselle vahingoksi, kun laumat eivät pääse siirtämään ihmisarkaa perimäänsä eteenpäin.
EU:n luontodirektiivin artikla 12 edellyttää, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet muiden muassa suden tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi ja kiellettävä kaikki näitä koskeva tahallinen pyydystäminen ja tappaminen. Suojeluista poikkeaminen on mahdollista luontodirektiivin artiklassa 16 säädettyjen poikkeusten kohdalla. Suojelusta poikkeaminen on mahdollista, mikäli toimenpiteelle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua eikä poikkeaminen heikennä lajin suojelutasoa. Tämän lisäksi poikkeamisen on täytettävä yksi erityisistä poikkeamisperusteista: esimerkiksi erityisen merkittävien vahinkojen estäminen, yleisen turvallisuuden ja edun kannalta pakottavat syyt mukaan lukien sosiaaliset syyt tai niin sanotut kannanhoidolliset perusteet.
WWF, Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL) ja Luonto-Liitto tekivät Euroopan komissiolle kantelun ministeriön kannanhoitoasetuksesta, sillä järjestöjen mukaan asetus rikkoo EU:n luontodirektiiviä sekä luontodirektiivin tulkinnasta annettuja tuomioistuinten ratkaisuja.
Riistakeskus perustelee antamaansa lupapäätöstä sillä, että muuta tyydyttävää ratkaisua kannanhoidollisen tavoitteen saavuttamiseksi ei ole. Lupapäätöksessä vedotaan Luonnonvarakeskuksen väliraportissaan määrittämiin viitearvoihin.
Viitearvolaskentaan vetoaminen on kuitenkin kyseenalaista. Luonnonvarakeskus (Luke) valmistelee susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiseksi selvitystä, jonka on määrä valmistua syksyllä 2022. Syyskuussa 2021 julkaistiin väliraportti, jonka laskentatyökalua ja sen tekemiä laskelmia käytettiin pohjana kannanhoidollista metsästystä koskevan asetuksen valmistelussa. Luke havaitsi yhdessä laskentatyökalun osassa virheen, joka alleviivasi uuden viitearvolaskentamenetelmän keskeneräisyyttä. Koko viitearvon määrittelytyö ja työkalupakki ovat kesken, mutta tästä huolimatta ministeriö päätti käyttää viitearvoa asetuksen valmistelussa.
SLL:n mukaan susikannan kasvusta huolimatta susivahingot eivät ole merkittävästi kasvaneet, ja kotieläinten suojaus on parantunut muun muassa SusiLife-hankkeen ansiosta. Lisäksi ennen kannanhoitoasetustakin Riistakeskus on voinut myöntää vahinkoperusteisia poikkeuslupia, joiden avulla on voitu tappaa ihmisille ja kotieläimille vaaraa aiheuttavia eläinyksilöitä sekä minimoida suden aiheuttamia vahinkoja.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko ministeri reagoida Saunajärven susilauman tapaukseen, ja miten varmistetaan, ettei kiintiömetsästys johda epätarkoituksenmukaiseen tappamiseen ja
koska uhanalaisen suden kiintiömetsästyksen salliminen on yhteiskunnallisesti kiistanalainen asia, tulisiko asetus käsitellä valtioneuvoston asetuksena?