Eduskunnan puhemiehelle
Laki tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta (1378/2021) tuli voimaan 1. tammikuuta 2022. Lain 48 a §:n 1 ja 3 momenttia aletaan soveltaa helmikuun 2022 alusta.
Lakimuutoksen mukaan hoitajilta ja muilta sote-työntekijöiltä edellytetään koronarokotusta, jos he ovat työssään lähikontaktissa vanhusten ja muiden koronan riskiryhmiin kuuluvien kanssa.
Jos hoitajalla tai muulla sote-alan työntekijällä ei ole riittävää suojaa covid-19-tautia vastaan tai hän ei anna tietoa siitä, onko hänellä rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan, ei työnantaja voi ilman erityistä syytä käyttää häntä sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joissa hoidetaan covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita ja potilaita.
Lakimuutoksen mukaan edelleen, jos työntekijä ei puuttuvaan rokotesuojaan tai taudin sairastamisen luoman suojan puuttumiseen liittyvästä henkilökohtaisesta syystä voi tehdä työtään 1 momentissa tarkoitettujen hoidettavien kanssa ja jos työntekijälle ei ole tarjottavissa muuta työntekijän työsopimuksen mukaista tai hänelle muutoin sopivaa työtä, työntekijän työnteko estyy hänen työntekoedellytystensä puuttumisen vuoksi. Työnteon estymisen ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, ellei asiasta olisi toisin sovittu työ- tai virkaehtosopimuksessa. Covid-19-suojan puuttuminen ei kuitenkaan muodosta työnantajalle työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 2 §:n mukaista irtisanomisperustetta. Eli työsopimus pysyy voimassa, vaikka palkanmaksu lakkaa.
Lakimuutoksen mukaan palkanmaksun keskeyttäminen on viimesijainen keino, ja ensisijaisesti tulee laajasti selvittää mahdollisuudet tarjota henkilölle muuta työtä. Työnantajan muun työn tarjoamisvelvollisuus olisi laaja. Ensisijaisesti työntekijälle on tarjottava muita hänen työsopimuksensa mukaisia tehtäviä. Jos tällaisia työtehtäviä ei olisi tarjolla, työntekijälle on tarjottava muita hänelle sopivia töitä.
Rokotevelvoitteen piirissä olevien työntekijöiden täytyy osoittaa rokotussuojansa toimittamalla kirjallisena koronarokotustodistus tai todistus sairastetusta taudista esihenkilölle viimeistään 31.1.2022.
Osa työntekijöistä on ilmoittanut, että he eivät aio ottaa rokotetta. Helmikuun alkupuolen kuluessa selviää, kuinka paljon rokottamattomia sote-ammattilaisia on jäämässä pois potilas- ja asiakastyöstä.
Lakimuutoksen 1 momentin mukaan: "Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan." Tällainen lain mainitsema erityinen syy voi olla se, että työnantajalla ei ole saatavissa riittävästi rokotettua henkilökuntaa työhön, johon sisältyy lähikontaktia vanhusten tai muiden koronan riskiryhmään kuuluvien kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhoitoalanalan henkilö, jonka palkanmaksu lakkaa mutta työsuhde on edelleen voimassa, joutuu oikeudelliseen asemaan, joka on herättänyt sote-alalla lukuisia kysymyksiä, ja tilanne koetaan tältä osin epäselväksi.
Esimerkiksi millä aikataululla työnantaja voi kutsua työntekijän takaisin työhön, jos selviää, että työtehtäviin ei ole saatavissa rokotettua henkilökuntaa? Kysymys on relevantti tilanteessa, jossa työntekijä on mennyt toisaalle työhön palkanmaksun lakattua ja työnantaja pyytää häntä palaamaan entiseen työhön. Voiko työntekijä tässä tilanteessa kieltäytyä paluusta saamatta sanktiota tai irtisanomisilmoitusta, koska välitön lähtö toisesta työstä voi olla sopimussyiden ja muiden syiden vuoksi mahdotonta?
Jos työntekijä palkanmaksun lakattua sairastuu siten, että normaalisti työsuhteessa saisi palkallista sairauslomaa, niin onko työnantaja velvollinen maksamaan sairausloma-ajan palkkaa tältä ajalta, koska työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, vaikka työnantaja ei maksa palkkaa?
Jos työntekijä ei saa palkkaa, niin menettääkö hän palkattoman ajan osalta myös lomakertymänsä seuraavalta vuodelta?
Karttuvatko ikälisät siltä ajalta, kun työntekijä on työsuhteessa, mutta hän ei saa mennä töihin ja hänelle ei makseta palkkaa?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo tarkentaa ilman palkkaa jäävien hoitoalan henkilöiden työlainsäädäntöön liittyvän oikeudellisen aseman eri tilanteissa?