Eduskunnan puhemiehelle
Tilastojen mukaan rikoksien käsittelyajat ovat tällä hetkellä kohtuuttoman pitkiä. Tilanteen kehitys viime vuosina on ollut hyvin huolestuttavaa seurattavaa. Esimerkiksi vuonna 2018 keskimääräinen lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan rikosilmoituksen käsittelyn kesto on ollut 18 kuukautta, ja vuonna 2021 mentiin jo 24 kuukaudessa. Myös asiantuntijat vetoavat siihen, että käsittelyajat ovat aivan liian pitkiä.
Poliisi selittää tilannetta resurssipulalla, mutta tilastollisesti rikosten määrä ei ole viime vuosina muuttunut, ja samalla poliisi jättää yhä enemmän tapauksia tutkimatta. Tällä hetkellä jopa 40 prosenttia rikoksista jätetään tutkimatta täysin säästösyistä. Toiseksi syyksi selitetään rikostutkijoiden suurta vaihtuvuutta, mistä seuraa puolestaan ammattitaitopulaa. Kun resurssit ovat heikkoja ja työtaakka suuri, esimerkiksi lisäkouluttautumiselle ei helposti jää aikaa tai jaksamista.
Asiantuntijoiden mukaan tavanomaiset rikokset tulisi tutkia 6—12 kuukauden sisällä. Erityisesti lapsiin kohdistuvat seksuaali- ja väkivaltarikokset sekä pahoinpitelyt tulisi tutkia alle vuodessa. Usein tutkinnan ollessa kesken ei erinäisiä hoitotoimenpiteitä voida aloittaa, jolloin esimerkiksi terapiaan pääseminen viivästyy. Myös näyttöä ja todisteita on sitä haastavampi saada, mitä kauemman aikaa itse rikoksesta on kulunut. Tämä saa ongelmat kasvamaan. On myös riskinä, että tekijä uusii rikoksena. Tämä riski kasvaa koko ajan, mitä pidempään rikoksen käsittelyssä kestää.
On tärkeää kuitenkin pitää mielessä koko oikeusprosessin ketju. Poliisille kohdistettu määräraha ja lisäresurssit puolestaan ruuhkauttavat syyttäjien ja tuomarien työpöytää. Tässä olisikin nyt syytä tarkastella kokonaiskuvaa ja sitä, miten koko oikeudellinen prosessi saataisiin sulavammaksi.
Huolestuttavaa on myös se, että poliisijohto on tuonut esiin mahdollista esitutkintapakon poistamista. Asiantuntijoiden mukaan tämä tarkoittaisi hyvin suurta toimivallan siirtoa poliisille. Kun tällä hetkellä 40 prosenttia rikoksista jätetään tutkimatta, poliisilla on silti perusteluvastuu siitä, miksi jokin rikos tutkitaan ja miksi jotain ei. Olisi äärimmäisen tärkeää, että vastuu siitä, mitä rikoksia pitää tutkia, säilyisi eduskunnan vastuulla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millaisia toimia hallitus aikoo tehdä sen eteen, että rikoksien käsittelyaikoja saataisiin lyhennettyä nykyisestä ja
millaisia toimia hallitus aikoo kohdistaa kokonaisvaltaisen oikeusprosessin tilan parantamiseksi?