Eduskunnalle
Energian hintojen nousu uhkaa taloutta
Bensiinin ja dieselin litrahinnat ovat nousseet ennätyskorkealle kahden euron tuntumaan. Myös muut polttoaineet maakaasusta hiileen ovat kallistuneet. Sähkön ja päästöoikeuksien hinnat ovat moninkertaistuneet vuoden takaisilta tasoiltaan.
Polttoaineet ovat vaikeasti korvattavia tuotteita, ja monen on mahdoton välttää niiden käyttöä esimerkiksi työmatkailussa. Polttoainehintojen nousu ei vähennä liikkumisen tarvetta. Energian kallistuminen on jo siirtynyt erityisesti ruoan ja asumisen hintoihin. Liikkumisen ja asumisen hinta vaikuttaa lisäksi suoraan työnteon kannattavuuteen.
Kuluttajahinnat olivat euroalueella tammikuussa 5,1 prosenttia vuoden takaista korkeammalla. Kiihtynyt inflaatio kohtelee kansalaisia eri tavoin. Pieni- ja keskituloisilla välttämättömien menojen osuus kaikista tuloista kasvaa eniten, jolloin heidän käytettävissään olevat tulot jäävät pienemmiksi. Lisäksi inflaatio näyttäytyy korkeampana maaseudun asukkaille, jotka joutuvat lämmittämään omakotitaloja öljyllä tai sähköllä sekä liikkumaan paljon autoilla. Tavalliset työssä käyvät suomalaiset ovat joutuneet enenevässä määrin turvautumaan ulkopuolisiin avustuksiin selvitäkseen arjestaan.
Keskuspankit joutuvat jossain vaiheessa reagoimaan inflaation kiihtymiseen koronnostoilla, mikä lisäisi yksityisen ja julkisen sektorin velan korkomenoja. Negatiivinen kierre, jonka lopussa näkyy sakkaava talouskasvu sekä jälleen uudet tukipaketit ylivelkaisille EU-maille, on todellinen uhka. Ylivelkaisia euromaita pyritään pitämään pystyssä ja eurojäseninä jakamalla niille rahaa ensin finanssikriisin, sitten koronan ja nyt ilmaston varjolla. Suomi kuuluu aina maksajien joukkoon.
Tuontienergian tarve ja etenkin hiilen ja öljyn käytön korvaaminen maakaasulla sekä tuleva Nord Stream 2 -maakaasuputki ovat lisänneet eurooppalaisten maiden riippuvuutta tuontienergiasta, millä voidaan katsoa olevan kielteisiä turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.
Kansainvälisten sähkön siirtolinjojen vuoksi sähkön hinta nousee Suomessakin, koska Saksassa sähkö on ennätyksellisen kallista. Sähköä myydään eniten tarjoavalle, mikä nostaa myös meidän hintojamme.
Muu Eurooppa joutuu tekemään kohtuuttomia päästövähennyksiä Saksan sulkiessa ydinvoimalansa hiilivoimaloiden sijasta. Suomen hallitus ei ole hoitanut EU:ssa edunvalvontatehtäväänsä. Saksa saa sulkea merkittävän määrän päästötöntä sähköntuotantoaan ja sysätä päästövähennystavoitteitaan muiden maiden täytettäväksi. Merkittävä osa EU:n päästövähennystavoitteista pitäisi kohdistaa siihen, että Puolan jättimäiset hiilivoimalat suljettaisiin. Pelkästään Belchatowin voimalaitos Puolassa tuottaa vuodessa 38 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt.
Autoliitto muistuttaa Suomen polttoaineverojen olevan EU:n kireimpiä. Henkilöautoliikenne toki sähköistyy, mutta liiton mukaan Suomessa ajetaan polttomoottoriautoilla vielä pitkään. Sähköautojen hinnat ovat liiton mukaan monen suomalaisen ulottumattomissa. Moni kerrostalossa asuva ei pysty sähköautoa lataamaan. Sähköautojen akkujen teho alenee kylmällä ilmalla lyhentäen toimintamatkaa jopa puolella.
Öljykattilan vaihto lämpöpumppuun on niin ikään taloutensa kanssa tuskailevalle kansalaiselle mahdoton toimenpide lämmitysmuodon vaihtamisen maksaessa 10 000—20 000 euroa.
Hallitus on luvannut, ettei polttoaineiden verotusta enää kiristetä tällä hallituskaudella, mutta hallitus on korottamassa hintoja jakeluvelvoitteen nostolla. Kilometriveroa on väläytetty tuoreeltaan. Moni teollisuuden ala tarvitsee samoja uusiutuvia raaka-aineita kuin autoilijatkin. Kysyntä esimerkiksi kemianteollisuudessa uusiutuville energiamuodoille ei pysähdy Suomen rajoilla. Tarve on globaali.
Jos fossiilisten polttoaineiden osuutta liikennepolttoaineissa halutaan vähentää, uusiutuvien ainesosien valmistevero tulisi poistaa kokonaan tai vähintään sitä tulisi laskea merkittävästi, jotta näiden ainesosien käyttö olisi taloudellisesti kilpailukykyistä ja kannattavaa.
EU:n ilmastopaketti ja elinkeinoelämämme kilpailukyky
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan EU:n ilmastopaketti Fit for 55 vaikuttaa merkittävästi meriliikenteeseen. Kolme paketin kahdestatoista esityksestä nostaa merikuljetusten hintaa alkuvaiheen jälkeen yli miljardilla eurolla vuodessa.
Ilmastopaketin hiilitulliesitys nostaisi suomalaisten kotitalouksien ja yritysten sähkölaskua 400 miljoonalla eurolla vuodessa. Tieliikenteessä vuotuiset kustannukset nousisivat sadoilla miljoonilla. Useista paketin kohdista ei edes ole laadittu vaikutusarviota. Tulee huomioida, että lyhytaikaisten vaikutusten lisäksi kilpailukyvyn ja investointien rapautuminen johtaa heikompaan talouskasvuun ja työllisyyteen nostaen ilmastopaketin hintalappua.
Polttoaineiden ja sähkön hintojen nousu johtaa lukuisissa vientiyrityksissä kustannuskilpailukyvyn rapautumiseen. Kasvava kilpailukyvyn kuilu on vaarassa pudottaa kotimaisia yrityksiä pois pelistä vaarantaen työllisyystavoitteet. Hallituksen tulee huolehtia yksityisten yritysten elinmahdollisuuksista eikä pyrkiä heikentämään niitä.
Maa- ja metsätalous ei säästy energiakriisiltä. Huoltovarmuus ja omavaraisuus vaarantuvat, mikäli sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu ajaa alan yritykset kannattamattomiksi. Energiakriisi nostaa välillisesti myös lannoitteiden hintoja, millä on oma haitallinen vaikutuksensa maatalouteen. Kriisin keskellä on vahingollista pudottaa energiatuotantoa — kuten turvetta — pois poliittisista syistä.
Lukuisissa EU-maissa on erilaisia suunniteltuja ja toteutettuja ohjelmia, joilla kompensoidaan kotitalouksien ja yritysten energialaskuja. Tukiaisten kokonaismäärä nousee kymmeniin miljardeihin euroihin.
Kilpailijamaamme EU:ssa ovat voineet tukea kansalaistensa sähkölaskuja muun muassa EU:n elpymispaketin varjolla, sillä budjetteihin on paketin myötä muodostunut jakovaraa, jota on käytetty tukiaisiin. Suomi on paketin nettomaksaja. Tulonsiirtoliittovaltio vahvistuu.
Hallitus on kansainvälisellä tasolla ollut mukana hyväksymässä niitä toimia, jotka ovat johtaneet energiakriisiin. Hallituksen kunnianhimoinen tavoite olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maa koituu selvitysten mukaan erittäin kalliiksi Suomelle, mutta ei vaikuta globaaliin ilmastoon käytännössä millään tavalla. Ilmastotavoitteiden keventäminen helpottaisi Suomen tilannetta, ja siihen hallitus voi vaikuttaa.
Hallitus voi halutessaan helpottaa energia-ahdinkoa
Suomen hiilineutraalisuustavoite ei voi olla selvästi kovempi kuin EU:lla ja tärkeimmillä kilpailijamaillamme.
Olemme johdonmukaisesti vaatineet, että julkiset menot on pistettävä tärkeysjärjestykseen. Rakenteellisesti alijäämäisen julkisen talouden kannalta on keskeistä, että Suomi käyttää rahansa kansalaistensa ostovoiman ja yritystensä kilpailukyvyn parantamiseen sekä aloittaa julkisen talouden tasapainottamisen karsimalla toissijaisista menokohteista. Nyt suomalaisten verorahoja ja uutta velkarahaa ollaan kohdistamassa ilmastotoimiin, jotka teknistaloudellisesti ennenaikaisina ja väärin kohdistuvina päinvastoin heikentävät Suomen asemaa ja kansantaloutta. Ilmastotoimet uhkaavat osaltaan nostaa kotitalouksiin ja yrityksiin kohdistuvia veroja ja maksuja.
Veronkorotukset estävät talouskasvua, joten korotuksista on luovuttava ja veroja tulee päinvastoin laskea.
EU-tasoinen sääntely, joka nostaa kotitalouksien ja yrityksien maksuja ja kustannuksia, tulee torjua, eikä maksuja tai kustannuksia saa nostaa myöskään kansallisilla päätöksillä.
Polttoaineverojen alentaminen on yksi vaikuttava keino alentaa koko työssäkäynti- ja tuotantoketjun kustannuksia.
Kotitalouksien sähköveroa tulisi laskea asteittain kohti EU:n sallimaa minimiä valtion menopuolia priorisoiden. Taloustutkimuksen laskelman mukaan energiakriisi lisää kotitalouksien menoja 1,6 miljardilla eurolla tänä vuonna leikaten 1,6 prosenttia ostovoimasta.
Ammattiautoilijoille tulee perustaa verohelpotus ammattidieselin muodossa. Suomen Kuljetus ja Logistiikka kertoi dieselin saavuttaneen jo viime marraskuussa hintatason, jonka liikenne- ja viestintäministeriö laski saavutettavan vuosikymmenen lopulla.
Heikoimmassa asemassa olevien Suomen kotitalouksien ja yritysten kohdennettu tuki voi tulla kyseeseen lukuisten muiden EU-maiden tapaan.
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Mihin kansallisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta energian kallistuminen ei vaaranna kotitalouksien ostovoimaa ja toimeentuloa,
millä kansallisilla toimenpiteillä hallitus aikoo varmistaa yritystemme ja vientiteollisuutemme kilpailukyvyn säilymisen,
millaisissa tilanteissa hallitus olisi valmis luopumaan ilmastotoimiksi kutsumistaan veronkorotuksista ja käyttökielloista,
onko hallituksella tiedossaan jokin kipuraja polttoaineiden ja sähkön hinnoille, jolloin ilmastotoimista tingitään,
aikooko hallitus harkita sekoitevelvoitteen kiristymisestä aiheutuvan hinnannousun kompensoimista valmisteveron madaltamisella,
miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että riippuvuutemme tuontienergiasta ei vaaranna energiahuoltovarmuuttamme ja heikennä turvallisuuspoliittista asemaamme,
aikooko hallitus ryhtyä toimiin varmistuakseen Suomen sähköntuotannon omavaraisuudesta ja kohtuuhintaisuudesta vuodenajasta riippumatta,
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tässä ja nyt, että Euroopan muiden maiden huonot kansalliset energiapoliittiset ratkaisut eivät heijastuisi yhteismarkkinoiden suurten energiahintojen vaihteluiden kautta Suomeen ja
miten hallitus aikoo estää energiakriisin EU-tason ratkaisut, jotka vääjäämättä olisivat tulonsiirtopaketteja Suomesta erityisesti Välimeren ja Itä-Euroopan maihin?