Eduskunnan puhemiehelle
Afganistanin tilanteen nopea eskaloituminen Yhdysvaltojen vedettyä joukkonsa maasta vuonna 2021 aiheutti huolta yli puoluerajojen. Talebanin vallatessa hallituksen hallussaan pitämiä alueita huoli siviilien selviämisestä oli erittäin aiheellinen. Länsimaiden suorittamilla evakuointilennoilla onnistuttiin pelastamaan osa välittömässä vaarassa olleista, mutta monet jäivät myös evakuointien ulkopuolelle.
Tilanne Afganistanissa on edelleen kriittinen. Evakuointien ulkopuolelle jäi suuri määrä naisihmisoikeusaktivisteja, kuten toimittajia, tutkijoita, kansalaisjärjestöaktiiveja ja tuomareita, jotka oman terveytensä ja henkensä uhalla ovat puolustaneet ihmisoikeuksia, demokratiaa ja tasa-arvoa. He ovat nyt erityisessä vaarassa.
Humanitaarinen kriisi aiheuttaa syvää ahdinkoa tilanteen keskellä eläville ihmisille. Erityinen huoli kohdistuu naisiin ja lapsiin. Taloudellisten pakotteiden myötä naisten toimeentulon turvanneet ansiot ovat loppuneet kokonaan. Lisäksi Taleban suhtautuu kielteisesti naisten työskentelyyn ja tyttöjen koulunkäyntiin. Monet sairaala-apua tarjonneet klinikat ja humanitaarista apua tarjonneet tahot eivät enää saa rahoitusta esimerkiksi kansainvälisiltä avustusjärjestöiltä. Arvioiden mukaan jopa puolta afganistanilaisista uhkaa nälänhätä.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat tuoneet esille huolensa naisten jättämisestä yhteiskunnan ulkopuolelle. Jo ennen Yhdysvaltojen vetäytymistä naisten tilanne Afganistanissa oli maailman huonoimpia. Ankara tulkinta saria-laista uhkaa sulkea tytöt ja naiset käytännössä koteihinsa.
Marinin hallitus nosti pakolaiskiintiötä vuodelle 2022. Perusteluna käytettiin juuri Afganistanin tilannetta, ja sisäministerinä toiminut ministeri Ohisalo totesikin, että Afganistanista tulevia pakolaisia voidaan parhaiten auttaa kiintiöpakolaisten määrää lisäämällä. Kiintiötä tarvitsisivat nyt erityisesti afganistanilaiset naisihmisoikeuspuolustajat. Monet heistä ovat korkeasti koulutettuja ja kielitaitoisia.
Kiintiöpakolaisten uudelleensijoittaminen kestää UNHCR:n mukaan keskimäärin noin 18—24 kuukautta. Tilanne Afganistanissa on kuitenkin akuutti. Ihmisoikeusjärjestöt ovat toistuvasti esittänet huolensa siitä, että Taleban ei kunnioita ihmisoikeuksia. Humanitaarisen kriisin, nälänhädän ja erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvien voimakkaasti eriarvoistavien toimenpiteiden ja vainon vuoksi apua tarvitaan välittömästi. Naiset ja tytöt ovat saattaneet päästä pois alueelta, mutta heidän edellään kiintiöpakolaisten jonossa on ihmisiä, jotka ovat saattaneet odottaa päätöstä vuosia.
Ruotsissa on hyväksytty uudet oikeudelliset linjaukset Afganistania koskevissa turvapaikkapäätöksissä. Ruotsi on myös tulkinnut, että sen noin 1 500 Afganistanista evakuoimaa henkilöä ovat kiintiöpakolaisia. Myös Suomen tulisi pohtia, miten apua voitaisiin kohdistaa välittömässä avun tarpeessa oleville afgaaneille. Vaikka pakolaiskiintiötä on nostettu juuri Afganistanin tilanteen vuoksi, kiintiön nosto ei faktisesti vastaa akuuttiin avuntarpeeseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kun Afganistanin tilanteen vuoksi kiintiöpakolaisten määrää nostettiin vuodelle 2022, niin miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että apu suuntautuu afgaaneille, esimerkiksi vaarassa oleville naisihmisoikeuspuolustajille ja
mitä muuta hallitus aikoo tehdä auttaakseen afgaaninaisia ja -tyttöjä tässä kriisitilanteessa?