Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esitys

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuen annettua lakia siten, että pienten yritysten sulkemiskorvausta ja matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritysten kustannustukea muutettaisiin. Sulkemiskorvauksella kompensoitaisiin koronapandemian hallintaan liittyvien sulkemismääräysten ja yleisötilaisuuksien kieltämisen aiheuttamia vahinkoja yritystoiminnalle. Kustannustuella kompensoidaan lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimialoille ja yrityksille.

Sulkemiskorvausta koskevia säännöksiä muutettaisiin vastaamaan COVID-19-pandemian hallintaan liittyvien tilojen sulkemistoimien jatkumista mukaan lukien yleisötilaisuuksien kieltäminen sekä koronapassia koskeva sääntely. Tukikelpoisia olisivat yritykset, joiden tilat on suljettu tai joiden järjestämäksi tarkoitettu yleisötilaisuus on kielletty pandemian hallintaan liittyvän säädöksen tai viranomaismääräyksen johdosta. Kieltoon rinnastettaisiin rajoitus, jonka johdosta tilaisuuden järjestäminen muuttuisi ilmeisen mahdottomaksi. Viranomaisen antama lievempi rajoitus tai suositus ei olisi tässä lainkohdassa tarkoitettu sulkemistoimi. Korvauksen piiriin eivät kuuluisi tilaisuudet, joiden osalta koronapassin käyttö olisi sallittu. Tukikausi ja tuen määrittelyssä käytettävä vertailukausi määriteltäisiin uudelleen.

Muista rajoituksista kärsineiden toimialojen ja yritysten korvauksia koskeva säännös muutettaisiin vastaamaan uusien rajoitusten aiheuttamaa kompensaatiotarvetta. Pykälän aikamääreet muutettaisiin uutta tilannetta vastaaviksi. Myös tuki- ja vertailukausia koskevaa sääntelyä muutettaisiin.

Vertailukausien muutos tuo myös myöhemmin perustettuja yrityksiä tukien piiriin, mikäli niillä on ollut toimintaa viimeistään 1.11.2021 alkaen. Korvausten yhteenlaskettu konsernikohtainen enimmäismäärä olisi 2,3 miljoonaa euroa. Tuen myöntäisi Valtiokonttori.

Lain tavoitteena on koronapandemian hallintaan liittyvistä kielto- ja rajoitustoimista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19-pandemian aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen. Lain mukaisten tukien hakukaudet alkaisivat aikaisintaan maaliskuusta 2022.

Esitys liittyy valtion vuoden 2022 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2022.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Esityksen keskeinen sisältö.

Aikaisemmat kannanotot.

Kustannustuki.

Sulkemiskorvaus.

Lausuntovaliokuntien havainnot.

Matkailu.

Punnintoja tarkoituksenmukaisuudesta.

Hallituksen esityksen käsittelyaikataulu.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettua lakia siten, että pienten yritysten sulkemiskorvausta ja matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritysten kustannustukea muutettaisiin. Sulkemiskorvauksella kompensoitaisiin koronapandemian hallintaan liittyvien sulkemismääräysten ja yleisötilaisuuksien kieltämisen aiheuttamia vahinkoja yritystoiminnalle. Kustannustuella kompensoidaan lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimialoille ja yrityksille. Esityksen tavoitteena on yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa.

Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä muutettuna ja lisäksi kahden lausuman hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Talousvaliokunta on ottanut kantaa koronapandemian johdosta säädettyihin yritystukiin lukuisten aikaisempien lainsäädäntöehdotusten yhteydessä (muun muassa—,—ja—), viimeksi joulukuussa 2021 (—).

Talousvaliokunta on katsonut, että normaalioloissa markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että lainsäädäntötoimet puuttuisivat mahdollisimman vähän lähtökohtaan yritysten kilpailunedellytysten tasapuolisuudesta. Koronapandemia ja sen johdosta säädetyt rajoitukset ovat kuitenkin kohdelleet elinkeinotoimintaa valtavin eroin, minkä vuoksi on perusteltua, että tätä vastaavasti myös julkisin varoin rahoitetut tuet vaihtelevat sen mukaisesti, kuinka liiketoiminta on häiriintynyt. Tukijärjestelmän tulee kohdistua mahdollisimman tarkasti ja oikeudenmukaisesti juuri koronaepidemiasta ja sen rajoitustoimista aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen ja pitkäaikaisten vaurioiden estämiseen. Tätä tulee arvioida sekä toimialojen sisäisesti että eri alojen yhdenmukaisen kohtelun näkökulmasta.

Talousvaliokunta on jo aiemmin tähdentänyt, että kustannustukijärjestelmän oikeutuksen arvioinnissa keskeistä on se, että sen tarkoituksena on olla nopea ja väliaikainen likviditeettituki tilanteessa, jossa yritysten toimintaedellytykset ovat ilman niiden omaa syytä voimakkaasti ja odottamatta heikentyneet ja normaalioloissa kannattava toiminta muuttunut hetkellisesti kannattamattomaksi. Tällaisessa tilanteessa myös tukimuodot, jotka eivät normaaliolosuhteissa olisi perusteltuja tai sallittuja, voivat olla hyväksyttäviä.

Kustannustuki olisi soveltamisalaltaan edelleen tarkoitettu ensisijaisesti lain liitteessä mainituilla toimialoilla toimiville matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille. Lisäksi sitä voitaisiin myöntää, mikäli yritykseen on kohdistettu julkisoikeudellinen koronapandemian hallintaan liittyvä rajoitus joko suoraan tai mikäli julkisoikeudellinen rajoitus on kohdistettu tukea hakevan yrityksen merkittävään asiakaskuntaan. Lievemmät rajoituskeinot, kuten viranomaisten suositukset, eivät olisi riittävä peruste tuen saamiseksi. Kustannustuen on tarkoitus kohdistua nykyisellään vain julkisoikeudellisista rajoituksista kärsiviin toimialoihin ja yrityksiin. Kyseessä ei siten olisi enää niin sanottu yleinen kustannustuki, jolla tuettaisiin koronapandemian aiheuttamia yleisiä liiketoiminnan vaikeuksia yrityksille.

Tuen myöntämisen edellytyksenä pidettävää liikevaihdon aleneman vaatimusta laskettaisiin siten, että liikevaihdon aleneman tulisi olla yli 25 prosenttia aiemman kustannustukisääntelyn mukaisen 30 prosentin sijaan. Tuen myöntämisen edellytykset pysyisivät pääosin ennallaan.

Tuen harkinnanvaraisessa myöntämisessä toimialakriteeristön ulkopuolisille yrityksille korostuu sovellettavan kriteeristön yksiselitteisyys ja selkeys. Viranomaisten asettamien sulkemismääräysten ja kustannustuen suunnitellun tukikauden ajoittuessa käytännössä samalle ajalle useat yritykset tulevat todennäköisesti hakemaan sekä sulkemiskorvausta että kustannustukea. Tukimuodot ovat osin päällekkäisiä, mutta sääntelyssä tukien yhteensovittaminen on tärkeää tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sulkemiskorvauksen lähtökohdat ovat hieman erilaiset kuin kustannustuen. Lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin perustuneet sulkemis- ja rajoitusmääräykset ovat merkinneet tietyn elinkeinon harjoittamisen kieltämistä lähes kokonaan määräajaksi ja siten hyvin voimakasta puuttumista perustuslain 18 §:ssä turvattuun elinkeinovapauteen. Lisäksi sääntelyllä on puututtu elinkeinonharjoittajien perustuslain 15 §:ssä tarkoitettuun omaisuuden suojaan.

Sulkemismääräysten taustalla on ollut hyvin painavia perusoikeuksiin kiinnittyviä perusteita. Perustuslakivaliokunnan mukaan (—) terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen koronavirusepidemian aikana on perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta erittäin painava peruste, jolla on yhteys perustuslain 7 §:n 1 momentin julkisen vallan velvollisuuteen turvata jokaisen oikeus elämään ja turvata myös pandemian oloissa jokaiselle riittävät terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä (perustuslain 19 §:n 3 momentti). Tällainen peruste oikeuttaa perustuslakivaliokunnan mukaan poikkeuksellisen pitkälle meneviä, myös ihmisten perusoikeuksiin puuttuvia viranomaistoimia.  Ottaen huomioon rajoitussääntelyn poikkeuksellisen huomattavat vaikutukset ja vaikutusten äkillisyys perustuslakivaliokunta on pitänyt (—) välttämättömänä, että kohtuullisesta kompensoimisesta ja vaikutuksia lieventävistä järjestelyistä elinkeinonharjoittajille säädetään lailla.

Yleisötilaisuuksien kiellon johdosta maksettava korvaus määräytyisi aiheutuneiden kulujen perusteella. Korvauksen määräytymisperuste vastaa laissa 435/2021 säädettyjä tapahtumatakuukorvausten korvausperiaatteita.

Jälkikäteen myönnettävänä tukimuotona sulkemiskorvaus ei mahdollista tapahtuman järjestämiseen osallistuvien alihankkijoiden ennakollista ilmoittamista, eikä Valtiokonttorilla ole mahdollisuuksia varmistua siitä, onko alihankkija todellisuudessa osallistunut kielletyn yleisötilaisuuden järjestämiseen taikka saanut tapahtuman järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista korvauksen jo tapahtuman pääjärjestäjältä.

Laissa 435/2021 yleisötilaisuudeksi luokiteltavalta tapahtumalta edellytettiin vähintään 200 henkilön osallistujamäärää. Sulkemiskorvauksen piiriin pääsevät nyt huomattavasti pienemmätkin yleisötilaisuudet (vähintään 50 henkilöä). Kaikkein pienimpiä yleisötilaisuuksia ja tilaisuuksien järjestämiseen osallistuvia alihankkijoita voidaan tukea sulkemiskorvausta vastaavalta ajalta myönnettävällä kustannustuella.

Sulkemiskorvausta ei myönnetä yrityksille, joilla ei ole ollut lainkaan liikevaihtoa ja siten sulkemisen kohteena olevaa liiketoimintaa välittömästi sulkemismääräyksiä edeltävänä ajankohtana. Näissä tilanteissa yrityksellä on mahdollisuus hakea vastaavalta ajalta kustannustukea.

Sulkemiskorvaus ei koske siirrettyjä tapahtumia. Esityksen perusteella jää epäselväksi, millaisissa tilanteissa tapahtuma katsotaan siirretyksi sen peruuntumisen sijaan. Monet yleisötilaisuuksia järjestävät toimijat järjestävät tilaisuuksia säännöllisesti joko ympärivuotisesti tai tiettyjen esityskausien aikana. Tällöin voi olla tulkinnanvaraista, onko kyse tilaisuuden peruuttamisesta vai siirtämisestä. Tapahtuman siirtäminen ajankohtaan, jolloin rajoitukset eivät enää ole voimassa, merkitsee tällaisissa tapauksissa yleensä sitä, että jokin toinen tapahtuma jää vastaavasti järjestämättä.

Eduskunnan sivistysvaliokunta () ja liikenne- ja viestintävaliokunta () ovat antaneet talousvaliokunnalle lausuntonsa. Sivistysvaliokunta on oman toimialansa mukaisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että tapahtuma-alan rajoituksissa tulee jatkossa käyttää painavampaa harkintaa ottaen huomioon toimialan erityispiirteet ja moninaisuus. Sivistysvaliokunta on lisäksi pitänyt tärkeänä, että tapahtuma-alan elpymistä tuetaan jatkossa myös muilla tukimuodoilla, kuten tapahtumatakuulla. Toimijoita auttaa uskottava näkymä kannattavan liiketoiminnan käynnistämisestä ja jatkuvuudesta.

Liikenne- ja viestintävaliokunta on lausunnossaan korostanut liikennealan toimijoiden näkymän epävarmuuden jatkumista ja pitänyt tärkeänä, että liikennealan toimijat kuuluvat esityksen mukaisesti lain soveltamisalan piiriin. Liikenne- ja viestintävaliokunta on erityisesti tuonut esille, että toiminimiyrittäjien ja henkilöyhtiöiden yrittäjien osalta palkkakustannukset määräytyvät YEL-työtulon mukaisesti, joten heidän osaltaan palkan tosiasiallinen nostaminen tai nostamatta jättäminen ei vaikuta kustannustukeen; liikenne- ja viestintävaliokunnan näkemyksen mukaan yhtiömuodosta riippumatta yrittäjän palkkakustannus olisi perusteltua huomioida YEL-tulon mukaisena. Liikenne- ja viestintävaliokunta on katsonut, että näitä näkökohtia on toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tarpeen tarkastella ainakin mahdollisissa myöhemmissä asiaa koskevissa lainvalmisteluhankkeissa, jos tukea joudutaan tilanteen pitkittyessä jatkamaan.

Matkailuala lienee eräs niistä toimialoista, joilla korostuu eri valtioiden yrityksilleen myöntämien tukien merkitys — ja samalla myös korostuvat erot tuki-intensiteetissä. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan EU:n jäsenvaltiot ovat tukeneet yrityksiään varsin erilaisin tavoin. Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että yrittämiseen ja toimeentuloon kohdistuvien julkisten panostusten kansainvälinen vertailu ei ole ongelmatonta. Kansallisissa lainsäädännöissä on jo normaaliolosuhteissakin hyvin erilaiset kilpailun lähtökohdat.

Saadun selvityksen mukaan matkailutoimialalla ei ole ollut todennettavissa toiminnan merkittävää elpymistä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Syksyn 2021 aikana monet tekijät rajoittivat niin suomalaisten ulkomaanmatkustusta kuin matkustajien maahantuloa Suomeen. Yhä edelleen helmikuussa 2022 on voimassa EU- ja Schengen-alueen ulkopuolelta Suomeen saapuvia matkustajia koskevia rajoituksia. Vaihtelevat rajoitukset ja epävarmuus ovat edelleen pidäkkeenä matkustuspäätösten tekemiselle.

Talousvaliokunnan saama asiantuntijaselvitys on ollut jakautunutta nyt ehdotetun tuen tarkoituksenmukaisuuden suhteen. Kuulemisessa on esitetty, että pandemian johdosta myönnetyt tuet (nyt ehdotettu lainsäädäntö mukaan lukien) ovat olleet niukkoja sekä määrällisesti että tukikelpoisten toimintojen määrittelyn suhteen, erityisesti kansainvälisessä vertailussa mutta myös absoluuttisesti. Toisaalta valiokunta on saanut selvitystä, jonka mukaan pandemian alkuvaiheen likviditeettikriisin myötä uhanneen konkurssiaallon torjumisen jälkeen kustannustuen kaltaisten instrumenttien vaikutus on ollut vähäinen tai jopa negatiivinen.

Talousvaliokunta katsoo, että yli kaksi vuotta jatkuneesta pandemiasta on tullut osa yritysten liiketoimintaympäristöä. Siten laajojen ja yleisten tukien perusteet vähenevät. Taudin leviämisen estämiseksi on kuitenkin yhä voimassa kohdennettuja rajoituksia, jotka tosiasiallisesti kaventavat elinkeinovapautta. Oikeudenmukaisuussyistä elinkeinovapauden rajoittamisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen on säilynyt keskeisenä perusteena suorien tukien jatkamiselle.

(Lausumaehdotus

Tuki-instrumenttien yhä uudelleen toistuvat jatko-osat voivat johtaa siihen, että ne alkavat tuottaa ei-toivottuja käyttäytymisvaikutuksia, mikä voi hidastaa yritysten sopeutumista ja työntekijöiden ja muiden tuotannontekijöiden uudelleensijoittumista. Jatkossa tulee tarkastella, pystyttäisiinkö tukien tavoitteita saavuttamaan ottamalla rinnalle julkiselle taloudelle kevyempiä ja tuen saajan omaa aktiivisuutta painottavia keinoja. Talousvaliokunta toteaa, että käsillä olevan lainsäädäntöehdotuksen osalta sillä ei ole ollut kunnollista mahdollisuutta arvioida sitä, onko ehdotettu tukilainsäädäntö paras mahdollinen tapa elinkeinojen tukemiseen vallitsevissa olosuhteissa ja ottaen huomioon erilaiset yritystoiminnan tukemisen muodot.)

Valiokunta muistuttaa, että Helsinki GSE:n Tilannehuone perustettiin tukemaan koronatilanteeseen liittyvää julkisen sektorin valmistelua. Koronatilanteen edelleen pitkittyessä Tilannehuoneen toimintaa päätettiin jatkaa vuoden 2021 loppuun. Datahuonepilotille ei ole kuitenkaan kohdistettu jatkoresursointia, mikä on johtanut Tilannehuoneen alasajoon ja reaaliaikaisen datan hyödyntämisen keskeytymiseen vuoden 2021 lopussa. Näin ollen Tilannehuoneen palvelut, joita pystyttiin hyödyntämään korona-ajan päätöksenteossa, eivät ole enää käytössä. Talousvaliokunta pitää tätä erittäin valitettavana: nyt käsillä olevan hallituksen esityksen tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa olisi ajantasainen tieto taloudesta ollut erityisen hyödyllistä. Tuki-instrumentin laaja-alainen tarkoituksenmukaisuusarviointi edellyttäisi kokonaiskuvaa yritysten ulottuvilla olleista tai edelleen olevista tuista.

Lausumaehdotus

Talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että Tilannehuoneen toiminnan jatkuvuus turvataan mahdollisimman pikaisesti. () Mikäli päätös datahuonepilotin käynnistämisestä tehtäisiin nopeasti, voitaisiin Tilannehuoneelle rakennettua infrastruktuuria vielä hyödyntää. Datahuonepilotti antaisi myös hyvän pohjan pysyvämmän institutionaalisen rakenteen selvitystyölle.

Valtioneuvosto antoi käsittelyssä olevan hallituksen esityksen 10.2.2022. Ehdotettu laki on esityksen perustelujen mukaan tarkoitettu tulemaan voimaan jo 1.3.2022, kuitenkin siten, että kytkös lisätalousarviomenettelyyn edellyttää mietintövaliokunnan saavan työnsä valmiiksi 21.2.2022. Talousvaliokunta pitää perusteltuna pyrkimystä lain pikaiseen voimaantuloon ja tukien maksatuksen käynnistymiseen. Nyt esityksen antamisen ja suunnitellun voimaantulon väliin jää kuitenkin huomattavan lyhyt aika. Lisäksi ehdotettua sääntelyä oli tarpeen korjata valiokuntavaiheessa. Lyhyet määräajat ovat kohtuuttomia erityisesti valiokunnan asiantuntijoiden kannalta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tarve turvautua ehdotetun kaltaiseen lainsäädäntöön on ollut tiedossa jo pitkään.

Talousvaliokunta toistaa huomautuksensa siitä, että valtioneuvosto ei voi lainsäädäntömenettelyssä asettaa eduskunnan lainsäädäntövallan käyttöä jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen (ks. myös, s. 7,, s. 60). Valiokunnan tehtävän asianmukainen toteuttaminen vaarantuu, jos hallituksen esitysten eduskuntakäsittelylle ei varata riittävää ja kohtuullista aikaa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

Laki yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta

5 a §. Toimitilojen sulkemisesta johtuva korvaus.

Kun 5 a §:n ensimmäisestä momentista poistetaan sana ”pienestä”, lainkohdan soveltamista ei rajoiteta yrityksen koon mukaan. EU-valtiontukilainsäädäntö mahdollistaa pienten yritysten korvauksen maksamisen myös suurille yrityksille, edellyttäen että korvauksen summaa tai ylärajoja eikä konsernikohtaista maksimisummaa nosteta. Suuret, yli 50 henkilöä työllistävät yritykset saisivat siten tämän lain mukaisia korvauksia samalla periaatteella kuin pienemmät. Muutos avaisi mahdollisuuden nopeampaan tuen saantiin myös isoille yrityksille, joita koskeva erillinen tukimuoto on vielä valmistelussa ja neuvotteluissa EU:n komission kanssa.

Talousvaliokunta huomauttaa, että suurilla yrityksillä on joka tapauksessa mahdollisuus hakea vaihtoehtoisesti kustannustukea. Nyt ehdotettu muutos on käytännössä joustomekanismi sulkemiskorvaus- ja kustannustuki-instrumenttien välillä. Käytännön vaikutus on, että muutoksen myötä suuret toimijat voisivat saada tukea aikaisemmin. Talousvaliokunta arvioi, että pandemian tässä vaiheessa tällä tukimahdollisuuden varhaistamisella voi olla merkittäväkin vaikutus tuen hakijalle. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan suurille yrityksille suunnatun kiinteiden kattamattomien kustannusten tuen valmistelu on kesken ja edellyttää komission hyväksymistä. Vaikka 5 a §:n muutoksen kautta avautuisi nopeampi mahdollisuus isoille yrityksille hakea tukea, tämä ei missään tapauksessa vähennä painetta suurten yritysten tuen ripeään lainvalmisteluun.

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) 5 a ja 5 e § sekä liite, sellaisina kuin ne ovat, 5 a § laissa 280/2021, sekä 5 e § ja liite laissa 1062/2021, seuraavasti:

5 a §

Sulkemiskorvaus

N:o 651/2014

pienelle

sulkemiskorvaus)

Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU)liitteessä I tarkoitetulleyritykselle, jonka tilat on COVID-19-pandemian hallintaan liittyvän säädöksen tai viranomaisen määräyksen nojalla pidetty kokonaan tai osin suljettuina asiakkailta 21 päivän joulukuuta 2021 ja 28 päivän helmikuuta 2022 välisenä aikana, voidaan myöntää tässä pykälässä tarkoitettu korvaus (.

Sulkemiskorvausta voidaan myöntää myös yritykselle, jonka järjestämäksi tarkoitettu yleisötilaisuus on kielletty. Jos yritys on järjestänyt useita yleisötilaisuuksia, jotka ovat tulleet kielletyiksi, näihin haetaan korvausta yhdellä hakemuksella. Kieltämiseen rinnastetaan yleisötilaisuuden järjestämisen rajoittaminen tavalla, joka tekee tilaisuuden järjestämisen ilmeisen mahdottomaksi. Korvausta ei myönnetä toiseen ajankohtaan siirretystä tilaisuudesta.

Sulkemiskorvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että rajoituksesta ei ole mahdollista poiketa edellyttämällä tartuntatautilain (1227/2016) 58 i §:ssä tarkoitettua EU:n digitaalista koronatodistusta. Sulkemiskorvauksen yritys- ja konsernikohtainen enimmäismäärä on 2,3 miljoonaa euroa.

Yrityksen tulee ilmoittaa hakemuksessaan sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuus liikevaihdostaan marraskuussa 2021. Laskettaessa sulkemiskorvaus yrityksen palkkakulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella, jonka yritys ilmoittaa. Muut kulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella ja luvulla 0,7. Näiden lukujen yhteissumma jaetaan vertailukauden kalenteripäivien määrällä ja kerrotaan sulkemiskauden kalenteripäivien määrällä. Sulkemiskorvauksesta vähennetään maksetut vakuutuskorvaukset ja samoihin kustannuksiin kohdentuvat mahdolliset opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät tuet. Jos sulkemiskorvauksen määräksi vähennyksen jälkeen jää alle 2 000 euroa, korvausta ei makseta.

Kielletystä yleisötilaisuudesta korvataan 1 päivästä lokakuuta 2021 alkaen aiheutuneet suorat, toteutuneet ja lopulliset kulut yrityksen ilmoituksen mukaan siten, että tapahtumaan kohdistuvat palkkakustannukset korvataan täysimääräisesti ja muut kulut kerrottuna luvulla 0,7. Toistuvien yleisötapahtumien korvaus lasketaan kuitenkin noudattaen, mitä 5 momentissa säädetään.

Tässä pykälässä tarkoitettua korvausta on haettava Valtiokonttorilta viimeistään 20 päivänä huhtikuuta 2022 kello 16.15 mennessä.

Sulkemiskorvaukseen ei sovelleta 2—5 §:ää eikä 7 §:n 1 momenttia.

Sulkemiskorvaus on laskennallinen korvaus, jonka määrittelyn perustana ovat seuraavat tiedot sulkemiskorvauksen vertailuajalta 1 päivästä tammikuuta 2022 28 päivään helmikuuta 2022:

1) maksetut yrityksen työntekijöiden palkkakulut tulorekisterin tietojen mukaan, prosenttimääräisinä korvattavat työnantajan sivukulut, joiden määräksi hyväksytään 20 prosenttia tulorekisterin mukaisista palkkakuluista, toiminimiyrittäjän ja henkilöyhtiön vastuullisen yhtiömiehen sulkemiskorvauksen vertailukauden palkkakulut yrittäjän eläkelain 112 ja 113 §:n mukaisesti vahvistetun sulkemiskorvauksen vertailukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olleen työtulon mukaan ja yrittäjän eläkevakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu sulkemiskorvauksen vertailukaudelta yrityksen oman ilmoituksen mukaan; ja

2) yrityksen sellaiset sulkemiskorvauksen vertailukauteen kohdistuvat, yrityksen hakemuksessaan ilmoittamat joustamattomat liiketoiminnan kulut, joihin luetaan vuokrakulut ja muut kulut liiketoiminnassa käytössä olevasta omaisuudesta, liiketoiminnan harjoittamiselle välttämättömät lupa-, jäsen- ja vakuutusmaksut ja pitkäaikaiset sopimukset, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut, välttämättömät vuokratyövoimakustannukset, ja sellaiset ennakkomaksut, jotka ovat lopullisia ja joihin ei ole aiemmin myönnetty kustannustukea.

5 e §

Matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykset ja liiketoimintarajoitusten alaiset yritykset

Matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykselle voidaan myöntää kustannustukea 1 päivänä joulukuuta 2021 alkavalta ja 28 päivänä helmikuuta 2022 päättyvältä tukikaudelta, jos yrityksen Verohallinnolle ilmoitettu päätoimiala sisältyi tukikauden ensimmäisenä päivänä liitteessä lueteltuihin TOL2008 -luokituksen mukaisiin toimialoihin ja jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että tukikauden liikevaihto on laskenut yli 25 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta.

Vaikka yritys ei ole toiminut liitteessä luetelluilla toimialoilla, yritykselle voidaan myöntää kustannustukea, jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että sen liiketoiminta on kärsinyt yritykseen kohdistuneesta, COVID-19-pandemian hallintaan liittyvässä säädöksessä säädetystä tai viranomaisen määräyksessä määrätystä, 1 momentissa tarkoitettuun tukikauteen ajoittuneesta rajoituksesta ja että kyseisen tukikauden liikevaihto on laskenut yli 25 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta.

Vaikka yritys ei ole toiminut liitteessä luetelluilla toimialoilla, yritykselle voidaan myöntää kustannustukea, jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että sen liiketoiminta on kärsinyt sen keskeiseen asiakaskuntaan kohdistuneesta julkisoikeudellisesta, COVID-19-pandemian torjuntaan liittyneestä, 1 momentissa tarkoitettuun tukikauteen ajoittuneesta rajoituksesta ja että tukikauden liikevaihto on laskenut yli 25 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta.

Kustannustukea myönnettäessä otetaan 4 §:n 3 ja 4 kohdan mukaisista kuluista huomioon enintään kolme kertaa yrityksen vertailukauden keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa vastaava summa. Tuesta vähennetään yritykselle myönnetty muu 1 momentissa tarkoitetulle tukikaudelle kohdistuva tämän lain mukainen tuki samoin kuin opetus- ja kulttuuriministeriön samoihin kustannuksiin myöntämä tuki. Jos tuen määräksi vähennyksen jälkeen jää alle 2 000 euroa, tukea ei makseta. Tuen haku avautuu huhtikuussa 2022. Tuen hakuaika päättyy 31 päivänä toukokuuta 2022. Tuen yrityskohtainen enimmäismäärä on miljoona euroa ja konsernikohtainen enimmäismäärä 2,3 miljoonaa euroa.

Tuki lasketaan seuraavan kaavan mukaan: [(vertailuajankohdan liikevaihto – tukikauden liikevaihto): vertailukauden liikevaihto – 0,25] x (tukikauden kiinteät kustannukset + tukikauden palkkauskulut).

Tässä pykälässä tarkoitettuun tukeen ei sovelleta 2 §:n 1 ja 2 kohtaa, 3 §:ää, 4 §:n 1 ja 2 kohtaa, 5 §:n 1—3 momenttia eikä 7 §:n 1 momenttia.

Edellä 1—3 momentissa tarkoitetulle yritykselle voidaan myöntää kustannustukea 1 momentissa tarkoitetulta tukikaudelta 6 momentissa säädetyn kaavan mukaisesti seuraavien tekijöiden perusteella:

a) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän joulukuuta 2021 ja 28 päivän helmikuuta 2022 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäverot Verohallinnolle kuukausittain, tai yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys ei ole tehnyt arvonlisäveroilmoituksia Verohallinnolle;

b) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle neljännesvuosittain;

c) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle kalenterivuosittain;

d) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2022 ja 28 päivän helmikuuta 2022 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan tai niiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys on perustettu siihen 2 kohdan a—c alakohdan nojalla sovellettavan arvonlisäverojen ilmoituskauden alussa tai sen jälkeen;

1) yrityksen 1 momentissa tarkoitetun tukikauden liikevaihto, joksi määritellään:

a) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän joulukuuta 2019 ja 29 päivän helmikuuta 2020 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäverot Verohallinnolle kuukausittain, tai yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys ei ole tehnyt arvonlisäveroilmoituksia Verohallinnolle;

b) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän maaliskuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle neljännesvuosittain;

c) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle kalenterivuosittain;

d) yrityksen liikevaihto marraskuussa 2021, yrityksen tekemän arvonlisäveroilmoituksen mukaan tai sen puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys on perustettu siihen a—c alakohdan nojalla sovellettavan arvonlisäverojen ilmoituskauden alussa tai sen jälkeen.

2) yrityksen vertailukauden liikevaihto, joksi määritellään:

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Toimialat, joilla toimiville yrityksille voidaan myöntää 5 e §:ssä tarkoitettua kustannustukea

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti toteuttamaan vaadittavat toimet, joilla turvataan Tilannehuoneen/Datahuoneen toiminnan jatkuminen välittömästi.

2.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto toimittaa talousvaliokunnalle kaikki hallinnonalat kattavan sekä kansainvälisen toimialoittain jäsennettyä vertailua sisältävän selvityksen koronapandemian aikana myönnetyistä yritystuista maaliskuun 2022 loppuun mennessä.

Vastalause

Perustelut

Koronapandemian aiheuttamien rajoitustoimien vuoksi on laadittu määräaikaisia tukiohjelmia niille toimijoille, joiden elinkeinoa on rajoitettu muun muassa viranomaismääräyksin. Tukiohjelmissa kustannustukien kokonaismäärä on vähentynyt yleisen pandemiatilanteen helpottaessa. Toimijoilta vaadittu liikevaihdon alenema ja omavastuuosuus ovat saaneet kriittistä palautetta. Tukikriteerejä on pidetty liian tiukkoina.

Epidemian pitkityttyä yritysten taloudelliset puskurit ovat vähissä. Vain riittävän käyttöpääoman omaavat yritykset pystyvät hyödyntämään pandemian jälkeen seuraavan nousukauden. Tämän takia kustannustukeen tulisi olla oikeutettu jo aiempaa pienemmällä liikevaihdon laskulla. Samaten kustannustuen määrää laskettaessa omavastuuprosenttia tulisi madaltaa. Esityksen liikevaihdon alenema sekä omavastuuosuus tulee laskea ehdotetusta 25 prosentista 20 prosenttiin.

Riittävät tuet mahdollistavat uuden nousun

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

(Vastalauseen muutosehdotus)

että hallituksen esitys hyväksytään muutoin talousvaliokunnan mietinnön mukaisena paitsi lakiehdotuksen 5 e §:n 1—3 sekä 6 momentti muutettuna seuraavasti.

Vastalauseen muutosehdotus

5 e §

Matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykset ja liiketoimintarajoitusten alaiset yritykset

25

20

Matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykselle voidaan myöntää kustannustukea 1 päivänä joulukuuta 2021 alkavalta ja 28 päivänä helmikuuta 2022 päättyvältä tukikaudelta, jos yrityksen Verohallinnolle ilmoitettu päätoimiala sisältyi tukikauden ensimmäisenä päivänä liitteessä lueteltuihin TOL2008 -luokituksen mukaisiin toimialoihin ja jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että tukikauden liikevaihto on laskenut yliprosenttia vertailukauden liikevaihdosta.

25

20

Vaikka yritys ei ole toiminut liitteessä luetelluilla toimialoilla, yritykselle voidaan myöntää kustannustukea, jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että sen liiketoiminta on kärsinyt yritykseen kohdistuneesta, COVID-19-pandemian hallintaan liittyvässä säädöksessä säädetystä tai viranomaisen määräyksessä määrätystä, 1 momentissa tarkoitettuun tukikauteen ajoittuneesta rajoituksesta ja että kyseisen tukikauden liikevaihto on laskenut yliprosenttia vertailukauden liikevaihdosta.

25

20

Vaikka yritys ei ole toiminut liitteessä luetelluilla toimialoilla, yritykselle voidaan myöntää kustannustukea, jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että sen liiketoiminta on kärsinyt sen keskeiseen asiakaskuntaan kohdistuneesta julkisoikeudellisesta, COVID-19-pandemian torjuntaan liittyneestä, 1 momentissa tarkoitettuun tukikauteen ajoittuneesta rajoituksesta ja että tukikauden liikevaihto on laskenut yliprosenttia vertailukauden liikevaihdosta.

0,25

0,2

Tuki lasketaan seuraavan kaavan mukaan: [(vertailuajankohdan liikevaihto - tukikauden liikevaihto): vertailukauden liikevaihto -] x (tukikauden kiinteät kustannukset + tukikauden palkkauskulut).

Helsingissä 22.2.2022

Veikko

Vallin

ps

Minna

Reijonen

ps