Eduskunnan puhemiehelle
Perustuslain mukaan jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Venäjän aloittama sota Ukrainassa on herättänyt keskustelua varautumisesta Suomessa — myös sotilaalliseen selkkaukseen varautumisesta.
Tämä on huomattu myös naisia kriisi- ja poikkeusolojen tehtäviin kouluttavissa maanpuolustusjärjestöissä, joissa erilaiset koulutukset ovat herättäneet suurta kiinnostusta.
Tiedämme, että reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista varusmiespalveluksen suorittanutta. Tiedämme myös, että nykyinen sodan ajan joukkojen vahvuus on noin 280 000 sotilasta. Sen sijaan se, mihin tehtäviin määrättäisiin sodan ja kriisi- ja poikkeusolojen aikana naiset, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asevelvollisuutta, on kysymys, jonka vastaus on monille epäselvä.
Lotta Svärd -järjestö tuki naisten maanpuolustustyötä vuosina 1920—1944. Nykyään vastaavaa järjestöä ei ole, eikä sellaista voisi hetkessä perustaakaan. Naiset ja miehet Suomessa suorittavat innokkaasti maanpuolustusjärjestöissä kursseja, jotka liittyvät varautumiseen poikkeusoloissa, mutta järjestökenttä on laaja ja pirstaloitunut, eikä yhteistä rekisteriä suoritetuista koulutuksista ole.
Jotta voisimme tehokkaasti hyödyntää kansalaisten osaamista kriisi- ja poikkeusolojen aikana, olisi viisasta, että olisi olemassa rekisteri, josta kävisi ilmi, millaisissa tehtävissä henkilö voisi toimia yhteiskunnan häiriö- ja kriisitilanteissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus suunnitellut mahdollistavansa rekisterin, jonka avulla viranomainen voisi tehokkaasti ja nopeasti poikkeusoloissa kutsua tarvittavia, pätevyyden omaavia ihmisiä tehtäviin?