Eduskunnan puhemiehelle
Sote-lakeihin on jätetty merkittävä puute erityistä tukea tarvitsevien lasten iltapäivähoidon järjestämisen suhteen. Vammaispalvelut järjestävät koulujen iltapäivähoidon vammaisille lapsille, ja etuna toiminnassa on se, että iltapäivähoidossa käytetään vammaisille tuttuja avustajia. Joissain kunnissa sivistystoimi maksaa hoidon, mutta useimmissa vammaispalvelut maksavat hoidon. Sote-muutoksen myötä tämänkaltainen hoito ei ole enää kuitenkaan lain mukaan mahdollista. Tästä tulee suoria vaikutuksia vammaisten lasten ja heidän perheidensä elämään sekä työtä tekevän avustajan työtuntimäärään, jos iltapäivän työtunnit jäävät pois.
Kuntaliiton (1/2022 muistio) mukaan kehitysvammaisten lasten osalta on muodostunut merkittäviä rajapintoja yhteisten tilojen ja yhteisen henkilöstön osalta. Esimerkiksi koulunkäynnin ohjaaja on voinut toimia koulupäivän yhteydessä aamu- ja iltapäivätoiminnassa joko ohjaajana tai toimintaan osallistuvan lapsen/lapsiryhmän avustajana. Jos lapsen iltapäivätoimintaan osallistuminen on edellyttänyt sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tukea, on ohjaajan palkkauskustannukset ohjattu tältä osin sosiaali- ja terveystoimelle.
Tällä hetkellä tiedossa on kuntia, joissa sosiaalihuolto on lapsen erityishuolto-ohjelmassa todennut lapsen osallistuvan kunnan sivistystoimialan alaiseen perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan. Tällöin palvelusta on muodostunut lapselle maksutonta. Näin ollen sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen välille on muodostunut hyvää yhteistyötä rajapinnalla. Hyvä yhteistyö on mahdollistanut yhteisen henkilöstön käyttöä. Esimerkiksi vammaisten lasten avustajien kustannuksia on ollut mahdollista kohdentaa tai laskuttaa organisaation sisäisesti sosiaalihuollosta vastaavan tahon ja sivistystoimen kesken. Kunnassa on voitu myös sopia toiminnan laajuudesta erityistä tukea tarvitseville lapsien osalta.
Nykytilassa sivistystoimen ja sosiaalitoimen yhteistyö palveluiden organisoinnissa on voinut tarkoittaa kunnissa myös yhteistä henkilöstöä. Vammaista oppilasta on voitu tukea perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa esimerkiksi avustajalla, jonka sosiaali- ja terveystoimi on kustantanut. Avustajalla on voinut olla sosiaali- ja hoitoalaan katsottavaa osaamista, josta lapsi on hyötynyt. Yhteinen henkilöstö on voinut myös tarkoittaa, että kehitysvammaisen lapsen tukena on toiminut samaa avustavaa henkilöstöä koulupäivän aikana sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa siten kuin sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi ovat asiasta sopineet. Tällöin lapsen ympärillä on toiminut myös tuttuja aikuisia. Lisäksi tämä sama henkilöstö on voinut toimia kouluissa koulunkäynnin ohjaajina sekä kehitysvammaisten lasten iltapäivä- tai lomatoiminnassa.
SOTE-muutoksen myötä hyvinvointialueet eivät voi kuitenkaan enää hankkia kuntien sivistystoimelta aiempia iltapäivähoito- ja loma-ajan palveluita. Eli käytännössä on tehty mahdottomaksi, että kehitysvammaisille järjestettäisiin kouluilla heidän tarpeisiinsa vastaavaa iltapäivähoitoa.
Sote-lakipaketin käsittelyn yhteydessä asia on nostettu esiin asiantuntijoiden toimesta, mutta muutoksia sote-lakipakettiin ei tehty. Tilanne on kunnille ja erityistukea tarvitsevien lasten perheille erittäin ongelmallinen.
Vammaisille lapsille ei ole mahdollista löytää muuta hoitajareserviä, jos koulun avustajaa ei saa käyttää iltapäivähoidossa. Nykyinen toimintamalli on kustannustehokkain ja lapsen kannalta paras ratkaisu. Lakimuutos on välttämätön, jotta nykyisenkaltainen toiminta voi jatkua keskeytyksettä ja lapsen etu huomioiden.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo turvata vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidon sote-muutoksessa lapsen etu huomioiden ja
miten hallitus aikoo turvata, että vammaisilla lapsilla on osaava ja pysyvä henkilöstö aamu- ja iltapäivähoidossa vammaisten lasten yksilölliset tarpeet huomioiden?