Eduskunnan puhemiehelle
Euroopan unionin toimittama ruoka-apu koostui vuosikausia konkreettisista ruokatarvikkeista, joiden jakamisesta vastasi paikallisesti laaja kirjo kansalaisjärjestöjä. EU:ssa tapahtuneiden hallinnollisten muutosten myötä ruoka-apua toteutetaan jatkossa hankkeiden kautta. Uudella kaudella 2021—2027 aineellista apua suunnitellaan jaettavan maksukortteina kuivamuonan sijaan. KELA on alustavasti viestittänyt, että maksukorttien vastaanottaminen ei pienentäisi toimeentulotukea. Asiasta ei kuitenkaan ole virallista päätöstä, eikä asiaan ole kuultu verottajan kantaa.
Nykyisiltä ruoka-avun toteuttajilta edellytetään tulevaisuudessa myös tuen tarjoamista talouteen, työllistymiseen ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa sekä toiminnan hankepohjaisuutta. Vaikka tavoitteen taustalla on hyvä tahto, vaatimukset uhkaavat heikentää ruoka-aputoimijoiden toimintamahdollisuuksia entisestään. Nämä järjestöt eivät toteuta hankkeita, vaan jakavat ruokaa nälkäisille.
Muutos tulee vaikuttamaan erityisesti ruohonjuuritasolla ruoka-apua tarjoavien järjestöjen toimintaan. Ruoka-avun keskeisin tehtävä on helpottaa asiakkaan tilannetta tarjoamalla ruokaa. Työllisyyspalveluja ja siihen liittyvää neuvontaa hoitavat ensi sijassa TE-toimistot, eikä ole mielekästä asettaa ruoka-aputoimijoille tällaista vaatimusta. Uudet vaatimukset syövät resursseja varsinaiselta ruokajakelulta.
Maaliskuun puolivälissä STM ilmoitti päätöksestä periä useilta ruoka-apua jakavilta yhdistyksiltä takaisin jaettuja tukia, koska niitä on ministeriön mukaan käytetty eri tarkoituksiin kuin mihin niitä on anottu. Perittävät summat ovat pieniä, mutta pääosin vapaaehtoisvoimin toimivien yhdistysten budjeteissa ne ovat merkittäviä. Kaikki järjestöjen avustusrahat käytetään ruoka-aputoimintaan tavalla tai toisella, mutta koska järjestöissä on harvoin vahvaa hallinnollista osaamista, voi raportoinnissa tulla virheitä. Tilanne on järjestöjen kannalta kohtuuton.
Elintarvikkeiden hinnat ovat lähteneet nousuun alkutuotannon kustannuskriisin ja Ukrainan sodan aiheuttamien markkinaepävarmuuksien vuoksi. Samalla rahalla saa jatkossa yhä vähemmän ruokaa. Tilanne lisää entisestään ruoka-avun tarvetta, joka on jo koronapandemian jäljiltä suuri. Huolena on, että samaan aikaan kun ruoka-avun tarvitsijoiden määrässä nähdään nousua, järjestelmään tehtävät muutokset uhkaavat lamauttaa avun toteuttamisen. Pelkona on myös katveajan syntyminen vanhan ja uuden järjestelmän välille. Se olisi erittäin vahingollista niille ihmisille, jotka ruoka-apua tarvitsevat. Siksi pitäisikin vähentää byrokratiaa ja suunnata rahoitus nimenomaan ruokajakeluun ja sen tukeen, ja varmistaa, ettei tehdä sellaisia muutoksia, jotka heikentävät avunsaantimahdollisuuksia. Se varmistaa parhaiten, että toimijat pystyvät jatkamaan työtä erityisesti nyt, kun ruoan hinta nousee.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo turvata ruohonjuuritasolla toimivien yhdistysten mahdollisuudet jatkaa ruoka-aputoimintaa keskeytyksettä tulevina kuukausina ruoan hinnan noustessa, ja
mitä hallitus aikoo tehdä korjatakseen suunniteltujen muutosten aiheuttaman vinouman, joka vie ruoka-aputyön painopistettä pois varsinaisesta ruoka-aputoiminnasta?