PERUSTELUT
Ulosotossa noudatettava menettely kertyneiden varojen kohdentamisesta ensisijaisesti velkojen korkoihin johtaa usein siihen, että säännöllisistä ulosottolyhennyksistä huolimatta velan pääoma vain kasvaa tai korkeintaan pienenee kertyneisiin maksuihin verrattuna hitaasti. Tämä ongelma saadaan korjattua asettamalla pääoma etusijalle maksujen kohdennuksessa.
Pitkään jatkuvasta velkavankeudesta aiheutuu niin yksilölle kuin yhteiskunnalle vakavia haittoja. Kun palkasta tehtävistä maksusuorituksista huolimatta velkasumma ei pienene, niin työntekeminen on kannattamatonta. Mitä pidempään ahdinko ja toivottomuus jatkuvat, sitä syvemmiksi yksilön ongelmat muodostuvat. Työttömyys, syrjäytyminen ja niistä johtuvat mielenterveysongelmat kuormittavat yhteiskunnan palveluita, joten seuraamukset tulevat viime kädessä veronmaksajien maksettaviksi. Siten pahimmassa tapauksessa ylitsepääsemättömästä velkaantumisesta kärsivät kaikki: niin velallinen, velkoja kuin muu yhteiskunta. Työntekijäpulasta kärsivällä maalla ei yksinkertaisesti ole varaa menettää työikäisiä ja työkykyisiä ihmisiä sen vuoksi, että taloudellista tilannetta ei saa korjattua omista ponnisteluistaan huolimatta.
Ehdotus ei ole velkojan kannalta kohtuuton, sillä alkuperäinen ulosmitattava velkapääoma maksettaisiin kokonaisuudessaan ja sen päälle velkoja saa edelleen kohtuullisen korkotuoton. Tämä muutos hyödyttäisi velallisia, mutta edelleen ulosottoon liittyvät kielteiset seuraamukset (velan pakkoperintä, maksuhäiriömerkintä ja luottotietojen menetys) olisivat syitä välttää ulosottoon joutuminen. Siten esitys ei vaarantaisi yleistä maksumoraalia eikä tekisi tarkoituksellista ulosottoon hakeutumista velallisen kannalta houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2021 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 560 741, eli joka kymmenennellä suomalaisella oli vuoden aikana velkoja ulosotossa. Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat seuraukset talouteen tulevat olemaan laajoja ja talouden näkymät ovat tällä hetkellä huomattavan epävarmoja, joten ulosottovelallisten määrää tuskin saadaan käännettyä laskuun lähivuosinakaan. Siksi velkaongelmien pitkittymistä pitää nyt ehkäistä, ja tällä aloitteella siihen voidaan vaikuttaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 705/2007 ulosottokaaren () 6 luvun 4 § seuraavasti:
6 luku
Jako ja tilitys
4 §
Varojen kohdentaminen saatavan osille
Ulosottomiehen on kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan pääomalle, sen jälkeen korolle ja viimeksi kuluille, jolleivät asianosaiset ole 4 luvun 60 §:n mukaisesti muuta sopineet.
Ulosottovelalle kertyneelle korolle ei määrätä korkoa.
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.