Eduskunnan puhemiehelle
Ulkomaisten, erityisesti venäläisten, tekemät maa- ja kiinteistökaupat ovat olleet keskeinen huolenaihe viime vuosien kotimaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Muun muassa suojelupoliisi on kantanut julkisuudessa aiheellista huolta tällaisten kiinteistöjen käytöstä erinäisten hybridivaikuttamisoperaatioiden alustoina ja lähteinä.
Venäjän käymä sota Ukrainassa ja siitä johtuva Suomenkin turvallisuusympäristön nopea kiristyminen on kuitenkin osoittanut, että edellä esitetyt uudistukset ovat olleet paikallaan ja perusteltuja. Samalla nopeasti edennyt tilanne on tuonut pöydälle uusia ongelmia. Niistä akuuteimpia ovat tapaukset, joissa kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeitä maa-alueita ja kiinteistöjä on sellaisten henkilöiden tai heidän omistamiensa yhteisöjen omistuksessa, jotka on asetettu EU:n, Yhdysvaltain ja Britannian pakotelistalle.
Eniten julkisuutta saanut esimerkki tästä on Helsinki-hallina nykyään tunnettu monitoimiareena, jonka sijainti on merkittävä, ellei jopa kriittinen kansallisen turvallisuuden kannalta. Venäjän aloittaman Ukrainan sodan seurauksena halliyhtiön toiminta on käytännössä halvaantunut, sillä hallin omistavan yhtiön äänivallasta yli 90 prosenttia on EU:n pakotelistalle asettamien henkilöiden ja/tai heidän omistamiensa yhteisöjen hallussa.
Itse Helsinki Halli Oy ei ole kuitenkaan näillä näkymin joutumassa suoraan pakotelistalle. Tämä johtuu siitä, että edellä mainitut pakotelistalla olevat tahot omistavat halliyhtiön osakkeista alle puolet. Esimerkiksi Yhdysvaltain pakotteet asettavat pakoterajaksi vähintään 50 prosentin omistuksen. EU:n pakotteissa riittää määräävä asema.
Tällä hetkellä ei ole tiedossa, mitä hallin äänivaltaa käyttävät omistajatahot hallin suhteen aikovat. Julkisuudessa on kuitenkin spekuloitu laajasti sitä, että ainakaan kovin nopeasti he eivät olisi luopumassa omistuksestaan. Samaan aikaan riski, että tyhjillään olevaa hallia voitaisiin käyttää erinäisiin hybridivaikuttamisoperaatioihin Suomea vastaan, pysyy korkeana. Pahimmillaan Helsingin keskelle onkin muodostumassa vaikeasti ratkaistava jäätynyt konflikti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt Helsinki-hallin kaltaisten Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan seurauksena epäselvään tilaan päätyneiden kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden kiinteistöjen osalta,
onko Suomen nykyinen lainsäädäntö riittävä sen osalta, että sillä voidaan puuttua kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisten kiinteistöjen ja kiinteistöjä omistavien yhtiöiden tilanteeseen ja
onko nykyisen lainsäädännön nojalla mahdollista puuttua riittävän tehokkaasti myös tilanteisiin, joissa kansainvälisten pakotepäätösten kohteena oleva henkilö omistaa kiinteistön tai kiinteistöä hallitsevan yhtiön osan ja näin muodostaisi kansallisen turvallisuuden kannalta ongelmallisen tilanteen?