Eduskunnan puhemiehelle
Venäjän aggressio ja ihmisoikeuksia rikkovat sanoin kuvaamattoman julmat sotatoimet Ukrainassa on tuomittu laajalti ympäri maailmaa. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous päätti 7.4.2022 odotetusti ja toivotusti, että Venäjä erotetaan väliaikaisesti YK:n ihmisoikeusneuvostosta. 93 maata äänesti erottamisen puolesta, 24 vastaan ja 58 pidättäytyi äänestämästä. Äänestämisestä pidättäytyminen on myös tapa osoittaa mieltään ja sitoumuksiaan, mutta eritoten ne, jotka äänestivät yhdessä Venäjän kanssa, osoittivat äänellään puolensa. Yhdessä Venäjän kanssa äänestivät Algeria, Valko-Venäjä, Bolivia, Burundi, Keski-Afrikan Tasavalta, Kiina, Kongo, Kuuba, Pohjois-Korea, Eritrea, Etiopia, Gabon, Iran, Kazakstan, Kirgisia, Laos, Mali, Nicaragua, Syyria, Vietnam, Tadzhikistan, Zimbabwe sekä Uzbekistan. Näistä maista Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Eritrea sekä Syyria ovat äänestäneet vastaan myös YK:n yleiskokouksen aiemmissa äänestyksissä helmi-maaliskuussa, joissa on muun muassa tuomittu Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä vaadittu sitä vetäytymään.
Suomi antaa vuonna 2022 1 275 miljoonaa euroa kehitysapuun. Tätä apua annetaan myös monelle edellä mainituista maista, joista esimerkiksi Etiopia ja Syyria ovat lukeutuneet viime vuosina suurimpien avunsaajien joukkoon. Näissä maissa kamppaillaan omien sotien kanssa ja rahoilla onkin rahoitettu rauhanrakentamista sekä muita erittäin tärkeitä kohteita. Venäjän tukeminen kuitenkin heikentää luottamusta siihen, että annetut kehitysyhteistyövarat menevät sinne mihin ne on tarkoitettu. Suomen pitää omassa kehitysyhteistyössään pystyä tekemään priorisointia niihin maihin, joissa toiminnallamme on paras myönteinen vaikuttavuus maiden kansalaisten elinoloihin, koulutukseen ja turvallisuuteen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Näkeekö asianomainen ministeri, että YK:n yleiskokouksen äänestyksessä Venäjää tukeneet maat pystyvät luotettavalla tavalla ohjaamaan Suomen antaman kehitysavun niihin tärkeisiin kohteisiin, joita heidän maissaan on esimerkiksi tyttöjen aseman parantamiseksi ja
tarvitseeko Suomen harkita uudelleen kehitysavun antamista niihin maihin, jotka äänestivät yhdessä Venäjän kanssa, jotta kehitysavun hyväksyttävyys pysyy Suomessa korkealla tasolla?