Eduskunnan puhemiehelle
Perhehoitajat tekevät korvaamatonta työtä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukemiseksi. Perhehoitaja on henkilö, joka hoitaa oman kotinsa ulkopuolista ihmistä perheenjäsenenä. Hoito voidaan järjestää hoitajan tai hoidettavan kotona. Lasten ja nuorten kohdalla puhutaan usein sijaisperheistä ja -vanhemmuudesta. Perhehoidossa voi olla myös kehitysvammaisia, ikäihmisiä tai mielenterveyskuntoutujia.
Perhehoitajat työskentelevät toimeksiantosopimuksella, joka solmitaan kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Kyse ei siis ole työsopimussuhteisesta ansiotyöstä. Toimeksiantosopimuksella toimiva perhehoitaja ei myöskään ole yrittäjä. Ongelmallista on, että perhehoitajana toimiminen ei näin ollen kerrytä työssäoloehtoa. Jos perhehoitajan toimeksiantosopimus päättyy, perhehoitajana toiminut henkilö ei voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Tällöin perhehoitaja on oikeutettu ainoastaan työmarkkinatukeen.
Suomessa on paljon perhehoitajia, jotka saavat toimeentulonsa perhehoitajana toimimisesta. Osa heistä toimii perhehoitajana kiireellisesti sijoitettavien lasten lyhytaikaisissa sijoituksissa. Perhehoitajan toimeksiantosopimus voi loppua yllättäen esimerkiksi hoidettavan hoidon tarpeen loppuessa tai hänen siirtyessään pysyvään hoitopaikkaan. Perhehoitajan toimeentulo on uhattuna tilanteessa, jossa uutta hoidettavaa ei vielä ole. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle jääminen voi toisaalta aiheuttaa myös sen, että kaikilla kiinnostuneilla ei ole myöskään mahdollisuutta ryhtyä perhehoitajaksi.
Perhehoitajana toimiva voi myös saada mahdollisen aiemman työnsä perusteella ansiosidonnaista päivärahaa perhehoitajan toimeksiantosopimuksen päättyessä, jos työssäoloehto on aiemmin täyttynyt.
Työttömyysturvalaissa säännelty palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on edellisten 28 kuukauden aikana ollut vähintään 26 kalenteriviikkoa työssä. 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:ssä kerrotuilla hyväksyttävillä syillä enintään 7 vuotta. Perhehoitajana toimiminen on hyväksyttävä syy tarkastelujakson pidentämiseen, jos perhehoitajana toimivalla ei ole samaan aikaan mahdollisuutta olla ansiotyössä.
Silloinen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila totesi vastauksessaan, että "etuusjärjestelmän tarkastelu yksinomaan yhden toimeksiantopohjalta tapahtuvan työskentelyalan osalta ei myöskään ole tarkoituksenmukaista. Selvitystehtävän tulisikin toteutuessaan olla osa laajempaa kokonaisuutta".
Marinin hallituksen ohjelmassa perhehoitajat mainitaan yhden kerran. Hallitusohjelmassa todetaan, että erilaisten hoivapalveluiden tuottamistapoja, kuten perhehoitoa, kehitetään. Kuluvalla kaudella on käynnistetty myös laaja sosiaaliturvauudistus, jota valmistelee parlamentaarinen komitea. Tulossa oleva uudistus voisi olla entisen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan mainitsema "laajempi kokonaisuus", jonka yhteydessä myös perhehoitajien asemaa voitaisiin parantaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten valmisteilla olevassa sosiaaliturvauudistuksessa on otettu huomioon perhehoitajana toimivien henkilöiden sosiaaliturvan kehittämistarpeet?