Eduskunnan puhemiehelle
Tuomariliiton tuoreen tutkimuksen mukaan kolmasosa vastaajista harkitsee hakeutumista pois alalta tai on jo lähdössä muihin tehtäviin. Yleisimmät syyt tähän ovat kohtuuton työmäärä ja palkkauksen ja työn vaativuuden epäsuhta. Perinteisesti tuomareiden alanvaihto tai jopa sen harkitseminen ovat olleet varsin poikkeuksellisia ilmiöitä. Tilanne on kuitenkin muuttunut viime vuosien aikana. Ongelma näkyy myös tuomareiden sekä esittelijöiden rekrytointihaasteina yleisissä tuomioistuimissa.
Samassa tutkimuksessa selvisi, että tuomareiden, esittelijöiden ja käräjänotaareiden työmäärä on kasvanut entisestään ja he ovat vakavasti kuormittuneita. Tutkimuksessa kaksi kolmasosaa vastaajista piti työmäärää liian suurena. On myös kansalaisten oikeusturvan kannalta huolestuttavaa, että 66 %:lla vastaajista ei työaika riitä asioiden valmisteluun ja tuomioiden kirjoittamiseen. Lähes puolet vastaajista kokee stressioireita tai työuupumusta aina tai usein. Vastaajista lähes 85 % työskentelee yli säännöllisen viikkotyöajan (36 tuntia 15 minuuttia). Valtaosa vastaajista on sitä mieltä, että uudet tietojärjestelmät eivät ole tehostaneet työn tekemistä etätyöskentelyä lukuun ottamatta.
Ongelma ei ole vain työmäärässä, vaan myös olosuhteet ja tuomareiden työrauhaa takaava lainsäädäntö ovat jääneet ajastaan jälkeen. Tuomareihin kohdistuva epäasiallinen vaikuttaminen ja käytös ovat lisääntyneet. Vastaajista noin kolmannes ilmoitti joutuneensa epäasiallisen vaikuttamisen, kuten esimerkiksi maalittamisen, kohteeksi. Epäasiallista käytöstä kertoi kokeneensa yli puolet vastaajista. Tämänlaisten tulosten jälkeen ei ole ihme, että tuomarin uraa ei koeta enää houkuttelevana.
Samanlaista viestiä olemme kuulleet valitettavasti myös muilta oikeushallinnon viranomaisilta, kuten syyttäjiltä sekä vankeinhoidon työntekijöiltä. Tällä hetkellä tämän kaiken taustalla vaikuttava krooninen määrärahavaje heikentää konkreettisesti kansalaisten oikeusturvaa, oikeusjärjestelmän henkilökunnan työhyvinvointia sekä alan houkuttelevuutta työpaikkana.
Toimiva ja uskottava oikeudenhoito on järjestäytyneen yhteiskunnan perusta. Erityisesti tässä epävakaassa maailmantilanteessa uskottava ja toimiva oikeushallinto on osa kokonaisturvallisuutta ja ylläpitää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Oikeushallinnon tehtävänä on perustuslaissa säädettyjen oikeuksien toteutumisen varmistaminen. Ei pelkästään lakikirjassa, vaan myös käytännössä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että oikeushallinnon alan työpaikat ovat houkuttelevia ja kilpailukykyisiä työpaikkoja myös tulevaisuudessa?