Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakia, terveydenhuoltolakia, korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettua lakia, sosiaalihuoltolakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia. Esitys liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Esityksen mukaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä terveydenhuoltolain eräitä säännöksiä täsmennettäisiin vastaamaan uudistusta. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään varmistamaan kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö opiskeluhuollossa. Hyvinvointialueen olisi muodostettava alueellinen yhteistyöryhmä alueensa koulutuksen järjestäjien kanssa. Lisäksi sekä koulutuksen järjestäjillä, että hyvinvointialueella tulisi olla opiskeluhuoltosuunnitelmat.

Oppilaiden ja opiskelijoiden palvelujen saantia parannettaisiin laajentamalla oppilaitoksen henkilöstön yhteydenottomahdollisuus kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin. Terveydenhuoltolakiin lisättäisiin säännökset opiskeluhuoltopalveluista, joissa muun ohella turvattaisiin opiskeluhuoltopalvelujen lähipalveluperiaate. Oppilaiden ja opiskelijoiden henkilötietojen suojaa parannettaisiin täsmentämällä säännöksiä, jotka koskevat opiskeluhuollon rekistereitä, henkilötietojen käsittelyä sekä opiskeluhuoltopalveluissa muodostuneiden tietojen salassapitoa. Lisäksi kuraattorien ja psykologien asiakasasiakirjojen tallentamiselle valtakunnalliseen arkistointipalveluun säädettäisiin siirtymäaika. Opiskeluhuoltopalvelujen sisältöihin ei ehdoteta muutoksia.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Yhteistyö kuntien, koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueiden välillä

Opiskeluhuollon palvelujen saatavuus

Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja

Voimaantulo

Ohjaus ja seuranta

Esitys liittyy eduskunnan hyväksymään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen (,), jonka yhteydessä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut (jäljempänä opiskeluhuollon palvelut) siirretään muiden sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien tavoin hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Kuntien opetustoimi ja muut koulutuksen järjestäjät vastaavat edelleen perusopetuksesta sekä toisen asteen koulutuksen järjestämisestä.

Nyt käsiteltävänä olevan esityksen keskeiset ehdotukset liittyvät kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välisen yhteistyön varmistamiseen, opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisen laajentamiseen sekä opiskelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietojen rekisteröintiin. Lähipalveluperiaate ehdotetaan ulotettavaksi soveltuvin osin kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin. Opiskeluhuoltopalvelujen sisältöihin ei ehdoteta muutoksia.

SiVL 7/2022 vp

StVM 16/2021 vp

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että yhteistyö kuntien ja koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueen välillä perustuu pääosin alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän toimintaan ja alueelliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan. Hyvinvointialueilla on oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin ehdotetun 14 a §:n mukaan velvollisuus muodostaa alueensa kuntien ja muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä, joka käsittelee koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueen välisiä yhteistyökysymyksiä ja seuraa opiskeluhuoltopalvelujen toteutumista. Yhteistyöryhmässä on esityksen mukaan alueen koulutuksen järjestäjien, alaikäisten vanhempien tai huoltajien, opiskeluhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden edustus sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen edustus.

Valiokunta pitää yhteistyön rakenteiden luomista välttämättömänä opiskeluhuollon palvelujen toimivuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Samalla valiokunta korostaa, että hyvinvointialueiden ja kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan laajasti myös muissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että opiskeluhuollon alueellinen yhteistyö voitaisiin toteuttaa erillisen yhteistyöryhmän sijasta muilla tavoin, esimerkiksi osana lasten ja nuorten palveluita laajemmin käsittelevää yhteistyöryhmää. Valiokunta toteaa, että opiskeluhuollon yhteistyörakenteet ovat osa laajempaa hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyökokonaisuutta ja myös opiskeluhuollon alueellisen yhteistyöryhmän organisoinnista hyvinvointialueet ja kunnat voivat päättää tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla nyt ehdotettujen säännösten puitteissa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin ehdotetun 13 §:n mukaan koulutuksen järjestäjien tehtävänä on laatia opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opiskeluhuoltosuunnitelma, joka on sisällöllisesti samankaltainen kuin voimassa olevan lain mukainen oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelma. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin ehdotetun 13 a §:n mukaan alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän tehtävänä on puolestaan valmistella opiskeluhuollon alueellisen toteuttamisen tavoitteista ja periaatteista alueellinen suunnitelma, joka perustuu alueen koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin ja joka liitetään alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on otettava huomioon hyvinvointialueen strategisessa suunnittelussa, joten ehdotus vahvistaa myös opiskeluhuoltopalvelujen asemaa lasten ja nuorten peruspalveluna hyvinvointialueen strategia- ja talousarvioprosessissa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hyvänä, että eri tasoilla laadittavien suunnitelmien sisällöstä, keskinäisistä yhteyksistä sekä yhteyksistä hyvinvointisuunnitelmiin ja talousarvioprosesseihin säädetään päällekkäisyyksien välttämiseksi. Sivistysvaliokunta katsoo lausunnossaan, että esityksessä ehdotetut eri tasoilla laadittavat suunnitelmat ja niiden liittyminen muutoin laadittaviin hyvinvointisuunnitelmiin sekä talousarvioprosesseihin muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden eri tasoilla ja että suunnitelmien kattava sisältö kokoaa yhteen tällä hetkellä erillisinä prosesseina valmisteltavat suunnitelmat.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että oppilaitoksilla ja opiskeluhuollolla on olennainen rooli oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä sekä syrjäytymisen ehkäisyssä, mikä edellyttää sujuvaa opiskeluhuollon moniammatillista yhteistyötä sekä eri toimijoiden tehtävänkuvien selkeää määrittelyä. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että yhteistyöryhmissä sekä opiskeluhuoltosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon myös oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemat muut terveydenhuollon palvelut sekä erityisesti mielenterveyden edistämiseen kytkeytyvät palvelut. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen siitä, että suunnitelmien laadintaan, toteuttamiseen, toteutumisen seurantaan sekä kehittämiseen hyvinvointialueella tulee osallistua opiskeluhuollon edustajien lisäksi muihin lasten ja nuorten palveluihin liittyvät toimijat.

Hallituksen esitys sisältää parannusehdotuksia myös oppilaiden ja opiskelijoiden avun ja tuen saantiin oppilaitosympäristössä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 16 §:ää ehdotetaan esityksessä muutettavaksi niin, että oppilaitoksen henkilöstöön kuuluvalla on velvoite ottaa viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon henkilöstöön ja antaa salassapidon estämättä tuen tarpeen arvioimiseksi tarpeelliset tiedot silloin, kun hän arvioi oppilaan ja opiskelijan tarvitsevan opiskeluhuoltopalveluja. Yhteydenottomahdollisuus laajenee siten kuraattorien ja psykologien lisäksi myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Valiokunta pitää muutosta tärkeänä oppilaiden ja opiskelijoiden oikea-aikaisen avun ja tuen saannin kannalta.

Opiskeluhuollon palvelujen saantia varmistaa myös terveydenhuoltolakiin ehdotettu uusi 15 a §, johon on koottu sääntely hyvinvointialueen opiskeluhuoltopalveluista ja niiden järjestämisestä, kunnan ja hyvinvointialueen välisestä yhteistyöstä sekä opiskeluhuoltopalvelujen lähipalveluperiaatteesta. Säännöksen mukaan opiskeluhuoltopalvelujen on muodostettava yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus niin, että oppilaat ja opiskelijat saavat tarvitsemaansa tukea viiveettä opiskeluhuollon ammattilaisilta. Tämä edellyttää opiskeluhuollon eri ammattilaisten toimivaa työnjakoa sekä sujuvaa tiedonvaihtoa. Valiokunta pitää opiskeluhuollon palvelujen saatavuuden kannalta erityisen tärkeänä, että säännöksessä turvataan opiskeluhuollon palvelujen lähipalveluperiaate eli opiskeluhuollon palvelut on järjestettävä ensisijaisesti koulussa tai oppilaitoksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Valiokunta korostaa, että opiskeluhuollon palveluilla on olennainen rooli oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamisessa ja palvelut tulee järjestää ensisijaisesti oppilaiden ja opiskelijoiden edun mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaa, että opiskeluhuollon palveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon myös palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus. Sivistysvaliokunta on lausunnossaan korostanut erityisesti digitaalisten palvelujen saavutettavuutta näkövammaisten opiskelijoiden kohdalla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että opiskeluhuollon palvelut ovat kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisesti saavutettavissa vammasta riippumatta.

Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi yksilökohtaisen opiskeluhuollon kirjaamista, rekisterinpitoa sekä tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä niin, että sääntely täyttäisi paremmin EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset. Samalla esitetään tarkennettavaksi eri ammattiryhmien kirjaamiskäytäntöjä koskevia säännöksiä. Tavoitteena on, että tiedonsiirto toimisi tarkoituksenmukaisesti eikä se vaikeuttaisi oppilaan tai opiskelijan avunsaantia.

Valiokunnan lausumaehdotus Hallituksen esityksen mukaan opetustoimen ja opiskeluhuollon välisessä tiedonsiirrossa on ollut haasteita ja opiskeluhuollossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn liittyvät toimintatavat on usein koettu vaikeasti ymmärrettäviksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää oppilaan tai opiskelijan palvelujen saannin turvaamiseksi tärkeänä, että opetustoimen ja opiskeluhuollon henkilöstön välistä tiedonkulkua koskevia säännöksiä täsmennetään. Samalla valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen siitä, että osana tiedonkulun parantamista on tärkeä kiinnittää huomiota opiskelijoiden henkilötietoja koskevan tietosuojan ja tietoturvan toteutumiseen. Lisäksi valiokunta korostaa sivistysvaliokunnan tavoin, että opiskeluhuollon eri toimijoille tulee antaa riittävä ohjeistus oppilaan ja opiskelijan edun mukaisen tiedonkulun sekä henkilötietojen lainmukaisen ja tietoturvallisen käsittelyn varmistamiseksi. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa ().

PeVL 14/2018 vp

Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä on asianmukaisesti perusteltu tietosuoja-asetuksen mukaista käsittelyn oikeusperustetta ja kansallisen liikkumavaran käyttöä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota oppilas- ja opiskelijahuoltolain 21 §:n rekistereitä sekä rekisterinpitoa koskevan sääntelyn perustelujen selkeyteen.

velvollisuutta Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 21 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisäksi uutta virkettä, jonka mukaan, jos yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja 9 §:n 2 momentin tai 10 §:n mukaisesti, se toimii potilasasiakirjojen tai sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterinpitäjänä. Ehdotuksen säännöskohtaisten perustelujen mukaan yksityisellä koulutuksen järjestäjällä tai valtiolla olisi järjestäessään säännöksessä tarkoitettuja palveluja velvollisuus toimia potilasasiakirjojen tai sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterinpitäjänä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, ettätoimia rekisterinpitäjänä voidaan pitää muotoilultaan epäselvänä.

Valiokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna ottaen huomioon opiskeluhuollon tiedonhallinnan epäselvyydet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sääntelyn tavoitteena on ollut varmistaa, ettei rekisterinpitäjästä jäisi miltään osin epäselvyyttä, kun sääntelyssä otetaan huomioon voimassa olevan lain 10 §:n lisäksi myös 9 §:n 2 momentin mukaiset palvelut. Valiokunta kuitenkin korostaa, että rekisterinpitäjäksi tuleminen ei ole erityinen velvollisuus, vaan tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaisesti rekisterinpitäjällä tarkoitetaan tahoa, joka tosiasiassa yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 21 §:n 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi potilasrekisterin ja sosiaalihuollon asiakasrekisterin vastuuhenkilöiden nimeämisestä. Valiokunta toteaa, että rekisterinpitäjän vastuut tulevat suoraan yleisestä tietosuoja-asetuksesta ja tietosuojasääntelyn kanssa päällekkäisestä sääntelystä tulisi lähtökohtaisesti pidättäytyä. Valiokunta kuitenkin saamansa selvityksen perusteella katsoo, että potilasasiakirjojen ja sosiaalihuollon asiakaskertomusten rekisterien vastuuhenkilöstä on perusteltua säätää niissä tilanteissa, joissa yksityinen koulutuksen järjestäjä sekä valtio toimii palvelujen järjestäjänä. Ehdotetulla säännöksellä varmistetaan, että asiakirjojen hallinnoinnissa noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä. Kyse on siten informatiivisesta sääntelystä, joka on tarpeellista ottaen huomioon opiskeluhuollon tiedonhallinnan epäselvyydet.

Valiokunta ehdottaa tarkennettaviksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskevan 1. lakiehdotuksen 21 §:n 2 ja 3 momentin sanamuotoja niin, että momenteissa viitattaisiin sosiaalihuollon asiakaskertomusten sijasta sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin, jotta säännös kattaisi kaikki sosiaalihuollon asiakasasiakirjat. Lisäksi valiokunta ehdottaa selkeytettäväksi 3 momentin sanamuotoa niin, että ammattihenkilö nimetään vastuuhenkilöksi huolehtimaan rekisterinpidon sijasta rekisterinpitoon liittyvistä tehtävistä, koska kunnan toimielin tai koulutuksen järjestäjä toimii säännöksen mukaan rekisterinpitäjänä.

Lain toimeenpano edellyttää, että Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteissa tai muussa määräyksessä määräykset normiasiakirjojen uudistamiseksi lakiehdotusta vastaaviksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulosäännöstä koskevan ehdotuksen mukaan Opetushallituksen on uudistettava perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet, lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet sekä määräys ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opiskelijahuollon tavoitteista tämän lain mukaisiksi siten, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa tämän lain 13 §:n mukaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat käyttöön 1.8.2023.

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että oppilas- ja opiskeluhuoltolakia koskevan esityksen uudistamista edellyttävät määräysasiakirjat liittyvät olennaisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolain koko soveltamisalaan (oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §) ja muutos koskee siten useampia uudistettavia normeja kuin uudessa säännösehdotuksessa on esitetty. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa lain voimaantulosäännöstä muutettavaksi sivistysvaliokunnan lausunnon mukaisesti niin, että se kattaa kaikki oppilas- ja opiskelijahuoltolain soveltamisalan koulutusmuodot.

Opiskeluhuollon valtakunnan tason ohjaus ja kehittäminen jakaantuu kahdelle eri hallinnonalalle. Opetushallituksella sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on oman hallinnonalansa ja tehtävänsä mukainen rooli opiskeluhuollon ohjauksessa ja kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen siitä, että uudistuksen edellyttämien toimintatapojen omaksumisessa kouluissa ja oppilaitoksissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla tullaan jatkossakin tarvitsemaan Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyvää yhteistyötä.

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan painottanut uudistuksen seurannan tärkeää merkitystä ja kiinnittänyt huomiota ehdottomaansa (, lausumaesitys 1) ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön () perusteella eduskunnan hyväksymään (, lausuma 6) lausumaan. Lausumalla eduskunta on edellyttänyt, että hallitus seuraa ja arvioi oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen laatua sekä sitä, kuinka kuraattori- ja psykologipalvelujen toteuttaminen lähipalveluina koulujen ja oppilaitosten tiloissa on toteutunut. Lausuman mukaan hallituksen on ryhdyttävä pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin, jos eduskunnan hyväksymät laille asetetut tavoitteet eivät toteudu.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo sivistysvaliokunnan tavoin, että uudistusta tulee seurata ja arvioida jo siirtymävaiheesta lähtien, jotta mahdollisiin toimeenpanon ongelmiin voidaan puuttua.

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan

1287/2013

1501/2016

oppilas- ja opiskelijahuoltolain () 12 § ja 26 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 12 § laissa,

muutetaan 1 §:n 4 momentti, 3 §:n 4 momentti 13, 16 ja 20—22 §,

1225/2020

791/2014

1501/2016

1409/2014

633/2021

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 4 momentti laissa, 13 § osaksi laeissaja, 20 § osaksi laissaja 21 § osaksi laissa, sekä

lisätään lakiin uusi 13 a ja 14 a § seuraavasti:

1 §

Lain soveltamisala

Mitä tässä laissa säädetään opiskelijasta, koulutuksen järjestäjästä ja oppilaitoksesta, koskee myös perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta, opetuksen järjestäjää ja koulua. Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueesta, koskee myös Helsingin kaupunkia. Mitä 13 a §:n 4 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta Helsingin kaupunkiin. Mitä 13 a §:ssä ja 14 §:ssä säädetään aluevaltuustosta, sovelletaan Helsingin kaupungin valtuustoon.

3 §

Opiskeluhuollon kokonaisuus

Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä hyvinvointialueen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .

perusopetuksen

, lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet sekä

ja

Opetushallituksen on uudistettavaopetussuunnitelmien perusteetmääräys ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opiskelijahuollon tavoitteista tämän lain mukaisiksi siten, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa tämän lain 13 §:n mukaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat käyttöön 1 päivänä elokuuta 2023.

2 luku

Opiskeluhuollon järjestäminen

13 §

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma

omavalvonta)Koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman tulee sisältää opiskeluhuollon toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (.

Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitosten henkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa.

Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteissa tai muussa määräyksessä määräykset koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Siltä osin, kuin määräykset koskevat opiskeluhuoltopalveluja, Opetushallitus valmistelee edellä mainitut määräykset yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Koulutuksen järjestäjän on seurattava opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista oppilaitoksissa ja tarkistettava sitä tarvittaessa.

Kunnan alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat tulee liittää lastensuojelulain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on oppilaitoskohtaisesti seuraavat tiedot:

1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista;

2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi;

3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa;

4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimenpiteet opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi 6 §:n mukaisesti.

13 a §

Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma

Hyvinvointialueella tulee olla valtuustokausittainen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen vastuulla olevien opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksytään hyvinvointialueen aluevaltuustossa ja se on tarkistettava tarvittaessa.

Alueellisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa on huomioitava opiskelijoiden kielellisten oikeuksien toteutuminen opiskeluhuoltopalveluissa.

Tässä pykälässä tarkoitettu opiskeluhuoltosuunnitelma tulee liittää lastensuojelulain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettuun alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Helsingin kaupungin on sisällytettävä 13 §:ssä tarkoitettuun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetut asiat ja huomioitava suunnitelmassa kielelliset oikeudet noudattaen 3 momenttia.

Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma perustuu 13 §:ssä tarkoitettuihin hyvinvointialueen alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin ja sen tulee sisältää:

1) opiskeluhuoltopalvelujen alueellisen toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet;

2) suunnitelma hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi;

3) hyvinvointialueen alueella sijaitsevien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmista ilmenneet arviot opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta ja muut mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet;

4) suunnitelma opiskeluhuoltopalvelujen voimavarojen kohdentamisesta;

5) toimenpiteet alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.

14 a §

Alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä

yhteistyöryhmä Hyvinvointialueen on yhdessä alueensa kuntien kanssa muodostettava alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä (). Jos hyvinvointialueen alueella on kunnan lisäksi muita koulutuksen järjestäjiä, heidän tulee olla edustettuina yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmässä tulee lisäksi olla alaikäisten vanhempien tai huoltajien sekä opiskelijoiden edustajia, opiskeluhuollon työntekijöiden edustajia sekä tarvittaessa muita yhteistyötahoja.

Kaksikielisen hyvinvointialueen alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä on oltava kummankin kansalliskielen edustus. Hyvinvointialueella, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvia kuntia, on alueellisessa yhteistyöryhmässä oltava saamenkielisten edustus.

Yhteistyöryhmä toimii hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien yhteistyöelimenä. Sen tehtävänä on:

1) valmistella 13 a §:ssä tarkoitettu alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen aluevaltuustolle;

2) seurata 13 a §:ssä tarkoitetun alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista sekä lisäksi opiskeluhuoltopalvelujen, koulutuksen järjestäjien, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä muiden tarvittavien palvelujen yhteistyön toteutumista;

3) käsitellä hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon yhteistyökysymyksiä;

4) huolehtia muista kuin 1—3 kohdassa tarkoitetuista sille erikseen annettavista tehtävistä.

16 §

Yhteydenotto opiskeluhuoltopalvelujen saamiseksi

Jos oppilaitoksen työntekijä arvioi, että opiskelija tarvitsee opiskeluhuoltopalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon työntekijään tai opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.

Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto yhteydenotosta opiskeluhuollon työntekijään, jollei 18 §:n 2 momentissa tai muussa laissa säädetä toisin.

20 §

Tietojen kirjaaminen yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen siten kuin tässä pykälässä säädetään. Tässä laissa ei säädetä sellaisista opiskelijoita koskevista tiedoista, joita tallennetaan oppilas- ja opiskelijarekistereihin opetuksen tai koulutuksen järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

785/1992

812/2000

254/2015

Opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilökohtaista työtä koskevat tiedot potilasasiakirjoihin, joiden käsittelystä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain () 12 §:ssä. Opiskeluhuoltoa toteuttavat kuraattorit kirjaavat opiskelijan yksilökohtaista työtä koskevat tiedot sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin, joiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (). Opiskeluhuollon kuraattorin kirjaamisessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettua lakia ().

Jos 14 §:ssä tarkoitetussa opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta ja suunnitellaan opiskeluhuollon tukea, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilökohtaisia opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava opiskelijan opiskeluhuollon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä.

Jos opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja annetaan henkilölle, joka ei osallistu opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin, asiakirjaan on merkittävä, mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan opiskelijan:

1) nimi, henkilötunnus ja kotikunta sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;

2) asian aihe, tausta ja vireillepanija;

3) tiedot asian käsittelystä monialaisen asiantuntijaryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuvat henkilöt ja heidän asemansa;

4) suunnitelma toimenpiteistä opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja niiden toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;

5) opiskelijaa koskeva välttämätön tieto liittyen opiskeluhuollossa toteutettuihin ja toteutettaviin toimenpiteisiin;

6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammattinsa tai virka-asemansa.

21 §

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterit

opiskeluhuoltorekisteri Monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterin () rekisterinpitäjä on koulutuksen järjestäjä. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetaan oppilaitoksen monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa antamat tahdonilmaisut.

asiakasasiakirjojen

Edellä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut potilasasiakirjat tallennetaan potilasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialueen toimielin. Edellä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukset tallennetaan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialueen toimielin. Jos yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja 9 §:n 2 momentin tai 10 §:n mukaisesti, se toimii potilasasiakirjojen tai sosiaalihuollonrekisterinpitäjänä.

asiakasasiakirjojen

rekisterinpitoon liittyvistä tehtävistä

Jos yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja 9 §:n 2 momentin tai 10 §:n mukaisesti ja koulutuksen järjestäjä toimii potilasasiakirjojen tai sosiaalihuollonrekisterinpitäjänä, sen on nimettävä kyseisen alan ammattihenkilö vastuuhenkilöksi huolehtimaan.

Koulutuksen järjestäjä ei saa käyttää tässä pykälässä tarkoitettuun rekisteriin sisältyviä tietoja muuhun tarkoitukseen kuin kyseisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelun järjestämiseen ja toteuttamiseen, ellei laissa muuta säädetä.

1050/2018 Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, opiskeluhuollon rekistereihin tallennettavien tietojen käsittelystä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja tietosuojalaissa ().

22 §

Opiskeluhuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito

Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 30 kohdan mukaisesti.

Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet eivät saa antaa henkilölle, joka ei osallistu kyseisen opiskelijan yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon opiskeluhuoltorekisteriin sisältyviä tietoja tai muuten tietoonsa saamia opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole:

1) asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta; taikka

2) tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä.

2.

Laki

terveydenhuoltolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

1326/2010

1293/2013

696/2019

terveydenhuoltolain () 16 ja 17 §, sellaisina kuin ne ovat, 16 § osaksi laissaja 17 § laissa, sekä

lisätään lakiin uusi 15 a § seuraavasti:

15 a §

Opiskeluhuoltopalvelut

Opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitetaan 16 §:ssä tarkoitettuja kouluterveydenhuollon palveluja, 17 §:ssä tarkoitettuja lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluja ja 17 a §:ssä tarkoitettuja psykologipalveluja sekä sosiaalihuoltolain 27 c §:ssä tarkoitettuja kuraattoripalveluja.

1287/2013 Hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuoltopalvelut alueellaan sijaitsevien oppilas- ja opiskelijahuoltolain () 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa ja koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta. Opiskeluhuoltopalvelujen on muodostettava yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltopalveluja järjestettäessä on tämän lain säännösten lisäksi huomioitava, mitä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa sekä sosiaalihuoltolaissa säädetään opiskeluhuollosta.

Hyvinvointialueen on opiskeluhuoltopalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyötä on tehtävä myös oppilaan vanhempien ja huoltajien tai alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, oppilaiden ja opiskelijoiden, opiskeluhuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

628/1998

714/2018

531/2017

Hyvinvointialueen on osallistuttava perusopetuslain () 15 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin kuin se koskee oppilashuoltoa sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Hyvinvointialueen tulee osallistua myös lukiolain () 12 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain () 99 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen siltä osin kuin ne koskevat opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Hyvinvointialueella tulee lisäksi olla alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 a §:n mukaisesti. Hyvinvointialueen tulee myös muodostaa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 a §:n mukaisesti.

Opiskeluhuoltopalvelujen on oltava oppilaiden ja opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Hyvinvointialueen on järjestettävä tässä pykälässä tarkoitetut palvelut ensisijaisesti koulussa tai oppilaitoksessa. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjän on tarjottava hyvinvointialueen käyttöön tarkoitukseen soveltuvat tilat palvelujen järjestämiseksi. Jos opetuksen tai koulutuksen järjestäjän ei ole mahdollista tarjota tarkoitukseen soveltuvia tiloja koulusta tai oppilaitoksesta, hyvinvointialueen on järjestettävä palvelut opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tarjoamissa koulun tai oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä on oikeutettu saamaan tilojen käytöstä aiheutuvista kustannuksista kohtuullisen korvauksen hyvinvointialueelta.

Mitä 5 momentissa säädetään opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisestä kouluissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, ei koske 16 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua suun terveydenhuoltoa eikä 6 kohdassa tarkoitettuja erikoistutkimuksia.

Jäljempänä 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan perustellusta syystä järjestää myös muussa opiskeluterveydenhuollon palveluja antavassa yksikössä, jos se on tarkoituksenmukaista opiskelijoiden tarpeiden, palvelujen laadun, potilasturvallisuuden taikka muun näihin rinnastettavan syyn perusteella.

16 §

Kouluterveydenhuolto

Perusopetuksen oppilaiden kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät:

1) kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein;

2) vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen;

3) oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen;

4) oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti;

5) oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen;

6) oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset.

Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustumisen aikainen terveydenhuolto.

201/1994 Se hyvinvointialue, jonka alueella oppilaan kotikuntalain () 2 §:ssä tarkoitettu kotikunta sijaitsee, vastaa oppilaan ja tarpeellisen saattajan kouluterveydenhuoltoon liittyvästä matkasta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista, jos matkaa ei ole mahdollista yhdistää koulumatkaan.

Jos 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut erikoistutkimukset on hankittu kouluterveydenhuollon piiriin kuuluvalle oppilaalle, jonka kotikuntalain 2 §:ssä tarkoitettu kotikunta ei sijaitse sen hyvinvointialueen alueella, jossa hänen koulunsa sijaitsee, on hyvinvointialueen, jonka alueella oppilaan kotikunta sijaitsee, suoritettava erikoistutkimuksen hankkineelle hyvinvointialueelle korvaus tutkimuksesta sekä oppilaan ja tarpeellisen saattajan matkasta aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista.

17 §

Opiskeluterveydenhuolto

Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden sekä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 2 §:ssä tarkoitettujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät:

1) oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein;

2) opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti;

3) perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto;

4) opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen, opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto.

Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan muun kuin oppisopimukseen perustuvan työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja työharjoittelun aikainen terveydenhuolto.

Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta järjestää opiskeluterveydenhuolto korkeakouluopiskelijoille säädetään korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .

3.

Laki

korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 695/2019 korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain () 37 §, sekä

lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti ja 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:

6 §

Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen

Kansaneläkelaitoksen on korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä korkeakoulujen, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, opiskelijoiden edustajien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

8 §

Opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottaminen

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön on korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluja tuottaessaan toimittava yhteistyössä korkeakoulujen, Kansaneläkelaitoksen, opiskelijoiden sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

37 §

Muutoksenhaku

434/2003

808/2019

Edellä 22, 23, 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuun Kansaneläkelaitoksen ja 34 §:ssä tarkoitettuun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ().

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .

4.

Laki

sosiaalihuoltolain 27 c §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

1301/2014

635/2021

sosiaalihuoltolain () 27 c §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa, seuraavasti:

27 c §

Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut

628/1998

714/2018

531/2017

Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskeluhuollon palveluja. Sen lisäksi, mitä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetään opiskeluhuollon kuraattoripalvelujen järjestämisestä ja sisällöstä, hyvinvointialueen on niitä järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden toimijoiden kanssa terveydenhuoltolain 15 a §:n 3 momentin mukaisesti. Hyvinvointialueen velvollisuudesta osallistua perusopetuslain () 15 §:ssä sekä lukiolain () 12 §:ssä tarkoitetun opetussuunnitelman ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain () 99 §:n 1 momentissa tarkoitettujen opiskelijahuollon järjestämistapojen laatimiseen säädetään terveydenhuoltolain 15 a §:n 4 momentissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .

5.

Laki

sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 52 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 784/2021 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain () 52 §:ään uusi 14 momentti seuraavasti:

52 §

Siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä 8 §:n 2 momentissa säädetään velvoitteesta tallentaa liittymisen jälkeen asiakasasiakirjojen alkuperäiset kappaleet valtakunnalliseen arkistointipalveluun, palvelunantajan tulee aloittaa opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien laatimien asiakirjojen tallentaminen viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2025.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin laatiakseen käytännön soveltamisohjeet, joilla varmistetaan tiedonkulun toimivuus sekä henkilötietojen asianmukainen käsittely oppilas- ja opiskelijahuollossa, sekä varmistaakseen, että henkilöstö saa tarvittavan koulutuksen henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä.

2.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen oppilas- ja opiskelijahuollon riittävät resurssit kiinnittäen erityisesti huomiota siihen, että oppilaille ja opiskelijoille on tarjolla riittävät mielenterveyspalvelut oikea-aikaisesti ja että ennalta ehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluita on saatavilla koko maassa.