Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vanhemmuuslaki. Isyyslaki ja äitiyslaki ehdotetaan kumottaviksi. Lisäksi ehdotetaan muutoksia useisiin muihin lakeihin.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotuksia käsitellään muun muassa perustuslain yhdenvertaisuutta koskevan 6 §:n ja 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta.
Lakiehdotukset voidaan hallituksen käsityksen mukaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Lakivaliokunta on yhdistänyt vanhemmuuslakia koskevan hallituksen esityksen käsittelyyn kahden lakialoitteen käsittelyn (ja). Lakialoitteissa ehdotetaan, että isyyden kumoamiskanteen nostamisen määräaikaa koskeva isyyslain 44 § kumotaan. Lisäksi lakivaliokunnassa asian käsittelyn aikana on noussut esille kysymyksiä muun muassa määräaikasäännösten takautuvasta soveltamisesta ja lainvoiman saaneiden ratkaisujen purkamista koskevasta sääntelystä. Lakivaliokunta pyytää eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 2 momentin mukaisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä, miten lausuntopyynnössä tarkemmin kuvattuja kysymyksenasetteluja ja ehdotuksia on arvioitava perustuslain säännösten ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kannalta.
LAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTOPYYNTÖ
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
(1)Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vanhemmuuslaki, johon yhdistetään isyyslain ja äitiyslain sääntely. Samalla ehdotetaan tehtäviksi lakien soveltamiskäytännössä ilmenneet tarpeelliset tarkistukset. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutoksia yhdeksään muuhun lakiin.
(2)Ehdotettu sääntely on merkityksellistä ennen muuta perustuslain 10 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityiselämän suojan kannalta samoin kuin lapsen oikeuksien yleissopimuksen lapsen etua koskevan 3 artiklan ja lapsen oikeutta muun muassa tuntea vanhempansa koskevan 7 artiklan kannalta. Hallituksen esityksessä on tehty selkoa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä.
(3)Vanhemmuuden kumoamista koskevan kanteen nostamisen määräajasta ehdotetaan säädettäväksi vanhemmuuslain 50 §:ssä. Kanne on pykälän 1 momentin pääsäännön mukaan pantava vireille kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä tai vanhemmuuden vahvistamisesta. Nykytilaa vastaavasti lapsen omalle kanneoikeudelle ei ehdoteta säädettäväksi määräaikaa.
(4)Kanne voidaan ehdotetun 50 §:n 2 momentin mukaan tutkia, vaikka se olisi pantu vireille määräajan päättymisen jälkeen, jos kantajalla oli laillinen este tai hän näyttää muun painavan syyn, jonka vuoksi kannetta ei ole aikaisemmin nostettu. Kanne on kuitenkin jätettävä tutkimatta, jos sitä ei ole nostettu vuoden kuluessa siitä, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunut. Erona nykyiseen sääntelyyn on täsmällisen määräajan asettaminen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kanne on nostettava viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunut. Lisäksi muun syyn painavuutta koskevaa edellytystä ehdotetaan kevennettäväksi.
PeVL 46/2014 vpPeVL 46/2014 vp
(6)Lakivaliokunta on päättänyt yhdistää vanhemmuuslakia koskevan hallituksen esityksen käsittelyyn kahden lakialoitteen käsittelyn (ja). Lakialoitteissa ehdotetaan, että isyyden kumoamiskanteen nostamisen määräaikaa koskeva isyyslain 44 § kumotaan. Lakivaliokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämässä lausuntopyynnössä on selostettu lakialoitteita sekä muita lakivaliokunnassa asian käsittelyn aikana esille nousseita kysymyksiä muun muassa määräaikasäännösten takautuvasta soveltamisesta ja lainvoiman saaneiden ratkaisujen purkamista koskevasta sääntelystä. Lakivaliokunta pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä, miten lausuntopyynnössä tarkemmin kuvattuja kysymyksenasetteluja ja ehdotuksia on arvioitava perustuslain säännösten ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kannalta.
(8)Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei lakivaliokunnan lausuntopyyntöön sisälly yksilöityä säännösehdotusta, josta lausuntoa pyydettäisiin. Lausuntopyynnössä mainitut lakialoitteet eivät liioin ole vireillä perustuslakivaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnan mukaan valiokunnan perustuslain 74 §:n mukaisiin tehtäviin ei kuulu ennakoivan arvion tekeminen esimerkiksi jonkin tulevaisuudessa mahdollisesti annettavan lakiehdotuksen suhteesta perustuslakiin (, s. 4, ks. myös). Siten perustuslakivaliokunta ei arvioi lakivaliokunnan lausuntopyynnössä esitettyjä sääntelyvaihtoehtoja. Jos lakivaliokunta päätyy ehdottamaan lausuntopyynnössä hahmotellun kaltaisia säännösmuutoksia, muutokset on saatettava perustuslakivaliokunnan käsiteltäviksi.
(9)Esityksessä ehdotetaan hedelmöityshoidoista annettua lakia muutettavaksi niin, että naispareille annetaan mahdollisuus valita hedelmöityshoitojen yhteydessä alkion muodostamiseen myös sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen. Esityksessä ei ehdoteta vastaavaa valinnanmahdollisuutta naisen ja miehen muodostamille pareille.
(10)Hallituksen esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa sääntelyä tarkastellaan perustuslain yhdenvertaisuutta ja syrjintäkieltoa koskevan 6 §:n kannalta. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan sääntely ei muodostu ongelmalliseksi perustuslain 6 §:n kannalta.
(11)Ehdotetun vanhemmuuslain 8 §:n 4 momentin mukaan mitä 8, 19, 22 ja 66 §:ssä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. Sääntelyn seurauksena kunnat Ahvenanmaan maakunnassa hoitavat sellaisia vanhemmuuslain mukaisia tehtäviä, jotka vuoden 2023 alettua kuuluvat muualla Suomessa hyvinvointialueille. Perustuslakivaliokunnan mukaan tällaiselle sääntelylle ei ole estettä perustuslain näkökulmasta (, kappale 8). Perustuslakivaliokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että Ahvenanmaan itsehallinnon kannalta nyt ehdotettavan kaltaista lainsäädännöllistä järjestelyä asianmukaisempaa olisi säätää tarpeelliset muutokset Ahvenanmaan itsehallintolakiin (, kappale 9).
Vanhemmuuden kumoamista koskevan kanteen määräaika
Hedelmöityshoitolaki
Ahvenanmaan maakunnan kuntien tehtävät
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.