Eduskunnan puhemiehelle
Venäjän hyökkäyssota on vähentämässä kaakkois- ja itärajan maakuntien kehittämisrahoitusta. EU:n ulkoraja-alueina Suomen itärajan maakunnat ovat koko 2000-luvun toteuttaneet EU-Venäjä-ulkorajaohjelmia (ns. CBC-ohjelmat). Ulkorajaohjelmia ei ohjelmakaudella 2021—2027 tulla muuttuneessa tilanteessa toteuttamaan. Ohjelmille oli osoitettu EU-rahoitusta yhteensä noin 112 miljoonaa euroa ja vastaava määrä osallistuvien maiden kansallista rahoitusta. Nyt ulkorajaohjelmien rahoitus on siirtymässä osittain muualle Eurooppaan ja osittain EU:n sisärajoilla tehtävään yhteistyöhön.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki 4.5.2022 päätöksen siirtää ulkorajaohjelmien ensimmäisen vuoden myöntövaltuus Interreg-ohjelmille (Central Baltic ja Aurora) perustuen voimassa olevaan EU-lainsäädäntöön. Rahoituksen siirtäminen kaakosta ja idästä etelään ja länteen tässä tilanteessa, jossa muutoinkin Kaakkois- ja Itä-Suomen toimintaympäristö on radikaalisti heikentynyt, ei ole aluekehityksen näkökulmasta perusteltua. Kaikki ulkorajamaakunnat eivät ole edes Interreg-ohjelmien aluetta. Ulkorajamaakuntien liitot ovat vedonneet työ- ja elinkeinoministeriöön ja EU:n komissioon, että EU-asetusmuutosten valmistelu käynnistettäisiin ja näin turvattaisiin osa ulkorajaohjelmien rahoituksesta niissä maakunnissa, joille ne on alun perin allokoitu.
CBC-ohjelmilla on ollut seuraavia tavoitteita: Liiketoiminta ja pk-yritysten kehittäminen, Opetuksen, tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden tukeminen, Ympäristön suojelu, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja katastrofien estäminen ja hallinta sekä Rajaliikenteen kehittäminen ja rajaturvallisuus.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus neuvotella EU:n kanssa ulkorajaohjelmien rahoituksesta siten, että se saadaan säilytettyä Suomen itärajan maakunnissa Kymenlaaksosta Lappiin saakka?