Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esitys

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuen annetun lakia jatkamalla mahdollisuutta myöntää kustannustukea myös Euroopan komissiolle tilapäisten valtiontukipuitteiden 3.12 jakson nojalla ilmoitetun tukiohjelman nojalla. Ohjelman mukaan yritys voisi saada kustannustukea, jos siihen kohdistuu pandemianhallintaan liittyvä julkisoikeudellinen rajoitustoimi ja yrityksen 2,3 miljoonan tukikiintiö olisi täynnä tai täyttymässä, mutta yritykselle olisi edelleen perusteltua myöntää kustannustukea. Suurin myönnettävä tukisumma olisi 6 miljoonaa euroa. Yrityksen kattamattomia kiinteitä kustannuksia voitaisiin korvata 12 miljoonan enimmäismäärään saakka. Tukikausi ja menettely vastaisivat voimassaolevaa kustannustukea. Valtiokonttori toimisi valtionapuviranomaisena.

Lain tavoitteena on koronapandemian hallintaan liittyvistä kielto- ja rajoitustoimista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19-pandemian aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen. Hakuaika alkaisi toukokuussa 2022.

Ehdotettu laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Ehdotetun lainsäädännön keskeinen sisältö.

Asiantuntijalausunnot.

Sivistysvaliokunnan lausunto.

Johtopäätöksiä.

Hallituksen esityksessä esitetään yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettua lakia muutettavaksi jatkamalla mahdollisuutta myöntää kustannustukea myös Euroopan komissiolle tilapäisten valtiontukipuitteiden 3.12. jakson perusteella ilmoitetun tukiohjelman nojalla. Yritys voisi saada kustannustukea, jos siihen kohdistuu viruspandemian hallintaan liittyvä julkisoikeudellinen rajoitustoimi ja yrityksen 2,3 miljoonan euron tukikiintiö olisi täynnä tai täyttymässä, mutta yritykselle olisi edelleen perusteltua myöntää kustannustukea. Ehdotuksen mukaan Valtiokonttori jatkaa valtionapuviranomaisena.

Nyt käsillä olevassa lainsäädännössä hyvityksen tarkoitus ei ole korvata menetettyä kassavirtaa ja siten saamatta jäänyttä liikevoittoa, vaan hyvittää ja lieventää menetystä, joka talouden toimijoille on aiheutunut siitä, että viruksen tartuntatilanteen ja sen hillitsemiseksi asetettujen rajoitusten vuoksi elinkeinon harjoittaminen on merkittävästi vaikeutunut eikä toimijoilla ole ollut kohtuudella mahdollisuutta sopeuttaa kulurakennettaan poikkeusolojen aikaan soveltuvaksi.Talousvaliokunta viittaa viimeaikaisiin koronapandemian johdosta säädettyjen tukien perusteluihin, erityisesti siihen havaintoon, että lähtökohtaisesti pandemiaperusteiset tuet eivät enää tässä vaiheessa ole tilastojen ja taloustieteen analyysien valossa perusteltuja.

Koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi asetetut rajoitukset on perusteltu epidemiologisin syin. Rajoitusten hyödyt kohdistuvat koko yhteiskuntaan, kun taas rajoitustoimien johdosta aiheutuvat tappiot lankeavat suoraan niille yksilöille ja elinkeinoille, joihin rajoitukset ovat kohdistuneet. Tämän vuoksi on perusteltua, että rajoitustoimien taloudellisia vaikutuksia lievennetään julkisin varoin. Näin perustellen talousvaliokunta on perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (—), edellyttänyt, että silloin kun elinkeinotoiminnan harjoittaminen estyy julkishallinnon toimien vuoksi, on näin aiheutuvia menetyksiä korvattava (—, TaVM 18/2021 vp —,—,—ja—).

Talousvaliokunta esittää hallituksen esityksen mukaisen sääntelyn hyväksymistä muuttamattomana sekä yhden lausuman hyväksymistä.

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettuun tukeen on suhtauduttu lähtökohtaisen myönteisesti. Kritiikkiä on kohdistettu kuitenkin tuen hakemisen ja tukikauden pituuteen.

Talousvaliokunnan käsittelyssä on noussut esiin myös kysymys EU:n eri jäsenvaltioiden yrityksilleen myöntämien tukien mittakaavasta. Valiokunta toteaa tähän liittyen, että eri jäsenvaltioiden koronatuet ovat perin vaikeasti vertailtavissa. Jäsenvaltioilla on käytössään poikkeusolojen instrumenttien ohella myös normaalioloissa varsin vaikeasti yhteismitallinen tukien ja kannustimien valikoima, joka kytkeytyy myös kunkin jäsenvaltion perusratkaisuun asukkaidensa toimeentulon turvaamiseksi ja taloudellisen toimeliaisuuden kannustamiseksi sekä ylipäänsä valtioiden julkistalouksien kantokykyyn sidottuun valmiuteen erilaisiin tukijärjestelyihin.

Talousvaliokunta toistaa aikaisempien kustannustukilainsäädäntöjen käsittelyjen yhteydessä toteamansa arvion siitä, että tukisääntelyyn luotu harkinnanvaraisuuselementti edesauttaa tuen oikeaan osuvuutta, mutta sen vastinparina tulee väistämättä hitautta hakemusten käsittelyprosessiin harkinnan edellyttämän manuaalisen työn myötä. Harkinnanvaraisuus myös lisää epävarmuutta sääntelyn sisällöstä.

HE 97/2021 vp

Sivistysvaliokunta (—) on kiinnittänyt huomiota toimialansa mukaisesti erityisesti tapahtuma- ja kulttuuritoimialan asemaan ehdotetun sääntelyn ja sen soveltamisalan kattavuuden kannalta. Sivistysvaliokunta on pitänyt tärkeänä tunnistaa tapahtuma-alan erityispiirteet sekä kulttuuritoimialan merkitys kansalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Talousvaliokunta viittaa aikaisemmin säädettyyn kustannustukilain muutokseen, joka koski erityisesti tapahtumatoimialaa (—, laki 435/2021), sekä sitä koskevan hallituksen esityksen perusteluissa esitettyihin syihin siitä, miksi tapahtuma-alan tukitoimia on lähestyttävä korostetusti alalla toimivien alihankkijoiden verkostojen kautta. Näissä verkostoissa opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksilla on keskeinen merkitys:n perusteluissa kerrotulla tavalla.

PeVL 7/2020 vp

Talousvaliokunta korostaa, että kaiken päätöksenteon tukena tulee olla käytettävissä kattava tietopohja. Koronapandemian aikana Tilannehuone on ollut erityisen arvokas numeerisen taustatiedon ja sen analysoinnin tuottajana. Eduskunnan täysistunto onkin edellyttänyt talousvaliokunnan esittämän ponnen (—) mukaisesti, että ”valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti toteuttamaan vaadittavat toimet, joilla turvataan Tilannehuoneen/Datahuoneen toiminnan jatkuminen välittömästi.” Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Tilannehuoneen tai Datahuoneen toiminta on tosiasiallisesti keskeytynyt, eikä tällä hetkellä ole täysin selvää, kuinka valtioneuvosto aikoo toiminnan turvata. Talousvaliokunta pitää tilaa epätyydyttävänä ja toistaa edellä mainitussa mietinnössään esittämänsä lausuman korostaen tilannetietojen ja myöhemmin tehtävien analyysien edellyttävän tiedonkeruun jatkuvuutta. HGSE:llä on valmius toiminnan jatkamiselle. Talousvaliokunta tähdentää, että koronapandemian väistyttyäkin Tilannehuoneen analyysitoiminnalle on voimakas kysyntä, esimerkiksi muuttuvan geopoliittisen ympäristön muutosten talousvaikutusten vuoksi.

Valiokunnan lausumaehdotukset

Eduskunta edellyttää, että

valtioneuvosto toteuttaa pikaisesti vaadittavat toimet, joilla turvataan Tilannehuoneen/Datahuoneen toiminnan jatkuminen vielä eduskunnan kevätistuntokauden 2022 aikana

.