Eduskunnan puhemiehelle
Parlamentaarisen komitean valmistelema kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021 ja sen toimeenpanosuunnitelma lokakuussa 2021.
Kunkin hallituksen tehtävänä on laatia ja toteuttaa tarkempi toimeenpanosuunnitelma strategian linjausten edistämiseksi hallituskaudellaan. Lapsistrategian ensimmäisessä toimeenpanosuunnitelmassa on 30 uutta toimenpidettä lapsen oikeuksien turvaamiseksi. Yksi lapsistrategian pääajatuksista on haavoittuvassa asemassa olevien lasten aseman turvaaminen. Tätä linjausta toteutetaan useassa suunnitelman toimenpiteessä.
Eriarvoistumiskehitykseen puuttuminen on lapsen oikeuksien kannalta tärkeää kaikkina aikoina. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ovat erityisen tärkeä kohderyhmä aikana, jolloin toistuvat kriisit kasaavat ongelmat samoille lapsille ja samoihin perheisiin. Tällä hetkellä koronakriisi ja Ukrainan kriisi koettelevat kriisisietokykyä monessa perheessä ja lasten ja nuorten mielenter-veyspalvelut ovat valtavasti kasvaneen kuormituksen vuoksi kriittisessä tilassa. Yhteiskunnan kriisit näkyvät suoraan myös lastensuojelun arjessa.
Lapsistrategian pohjana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Se on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991. YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa. Se on kehottanut Suomea varmistamaan, että Suomi toteuttaa toimet, joilla luodaan tehokas järjestelmä lapsen oikeuksia koskevien toimintapolitiikkojen koordinoimiseksi.
Kansallisen lapsistrategian jatkuvuuden turvaamiseksi Suomeen on perustettava kansallisen lapsistrategian yksikkö, jolle on annettava riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Tätä ovat edellyttäneet niin lapsistrategian luonut parlamentaarinen komitea kuin sen seurantaryhmäkin.
Kansallinen lapsistrategia koordinoi Suomessa eurooppalaista lapsitakuuta, joten myös lapsitakuun jatkuvuus ja seuranta ovat riippuvaisia kansallisen lapsistrategian yksikön perustamisesta.
Yli hallituskausien tehtävä kansallinen lapsistrategia mahdollistaa kestävän, pitkäjänteisen ja johdonmukaisen lapsi- ja perhepolitiikan toteuttamisen Suomessa. Yli hallituskausien ulottuva saumattomasti jatkuva työ lapsen oikeuksien takaamiseksi ei kuitenkaan onnistu, ellei lapsistrategialle taata riittäviä ja pysyviä resursseja.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten kansalliselle lapsistrategialle taataan pysyvät ja riittävä resurssit, jotta yli hallituskausien ulottuva työ taataan, lapsistrategian yksikkö voidaan perustaa ja työ voi näin olla pitkäjänteistä ja kestävää?