Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
(1)Hallitus kohdentaa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023—2026 puolustusmäärärahoihin lisärahoitusta yhteensä noin 2,2 miljardia euroa.Puolustusvoimien määrärahoja lisätään vuonna 2023 noin 788 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024—2026 noin 408—536 miljoonalla eurolla vuodessa.
(2)Kokonaissummasta toimintamenoihin osoitetaan lisämäärärahaa kehyskaudelle 2023—2026 vuosittain noin 129—201 miljoonaa euroa. Puolustusmateriaalihankintoihin kehyskaudella kohdennettavan noin 1,5 miljardin euron määrärahan painopisteessä on kriittisen lisämateriaalin täydentäminen materiaalivarastoissa havaittuja puutteita täydentämällä. Lisärahoituksella hankitaan muun muassa panssarintorjunta-aseistusta, ilmatorjunta-aseistusta, tykistön ampumatarvikkeita sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksia. Lisätalousarvion 2022 kanssa uusien puolustusmateriaalihankintojen yhteenlaskettu arvo on noin 2 miljardia euroa.
(3)Valiokunta pitää heikentyneessä turvallisuustilanteessa tehtyjä Puolustusvoimien vahvistamista koskevia päätöksiä tarpeellisina ja vastuullisina: puolustushallinto sai kaikki tässä vaiheessa tarpeellisiksi katsomansa lisäresurssit. Valiokunta pitää välttämättömänä, että puolustushallinnon mahdollisiin lisämäärärahatarpeisiin on valmiutta vastata myös jatkossa. Valiokunta korostaa, että Suomi tarvitsee vahvan kansallisen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa ja kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa, myös Naton jäsenenä.
Puolustusvoimien henkilöresurssit muuttuneessa turvallisuusympäristössä
(4)Puolustusvoimien henkilöstövahvuus on nyt noin 12 000 henkeä, joista 4 000 on siviilejä.Vuonna 2021 laaditussa puolustusselonteossa linjattiin tavoitteeksi kasvattaa Puolustusvoimien henkilöstömäärää 500 henkilötyövuodella asteittain 2020-luvun loppuun mennessä. Saadun selvityksen mukaan Ukrainan sodan myötä puolustusselonteossa linjattua pysyvän henkilöstön rekrytointiohjelmaa nopeutetaan. Lisäksi sopimussotilaiden määrää lisätään noin 180—230 henkilötyövuodella nykyisestä noin 350 henkilötyövuodesta. Henkilöstölisäykset Puolustusvoimissa kohdistuvat sekä siviili- että sotilashenkilöstöön, ja ne aloitetaan jo vuonna 2022. Valiokunta pitää tärkeänä, että ammattialiupseereiden ja upseereiden lisääntyvään koulutustarpeeseen on riittävät resurssit muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulussa.
(5)Valiokunta huomauttaa, että puolustuselonteon henkilöstömäärälinjauksia arvioitaessa ei voitu huomioida Suomen Nato-jäsenyyden tuomia mahdollisia lisärekrytointitarpeita (esim. Naton valmiusjoukkoihin osallistuminen) sen paremmin kuin sitäkään, että Ukrainan sodan seurauksena kertausharjoitusten tasoa nostetaan merkittävästi. Hallitusohjelmassa tavoitteena oli noin 20 prosentin lisäys nykytasosta (n. 18 000 reserviläistä vuodessa) hallituskauden loppuun mennessä. Edellä mainitut lisävelvoitteet sitovat merkittävästi kantahenkilökuntaa.
(7)Valiokunta pitää erittäin hyvänä kertausharjoituksiin tehtyä tasokorotusta, jossa noin 20 000 henkilön sijaan tavoitetasoksi asetetaan nyt vuosittain 28 000—29 000 reserviläisen kouluttaminen. Tällä linjauksella kertausharjoitusten määrä palautetaan kestävälle tasolle. Kertausharjoitusmäärien nosto yhdessä MPK:lle annettujen lisäresurssien kautta, antaa Suomen puolustukselle uskottavuutta ja mahdollistaa myös uuden paikallispuolustuskonseptin jalkauttamisen. Valiokunta korostaa, että MPK:lla ja siihen kuuluvilla reserviläisjärjestöillä on suuri rooli maanpuolustustietoisuuden ja -tahdon ylläpitämisessä sekä reserviläisten koulutuksen ja kenttäkelpoisuuden tukemisessa. MPK:n ja reserviläisjärjestöjen toiminta tulee aiempaa paremmin huomioida osaksi ennalta ehkäisevää sotilaallista puolustuskykyä ja -ratkaisua.
(8)MPK:n toiminnan pitkäjänteisyyden kannalta on välttämätöntä, että järjestön toiminnan rahoitus siirretään suoran budjettirahoituksen piiriin. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota myös ampumaratojen riittävyyteen. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että mahdollisen EU:n lyijyasetuksen voimaantulo ei heikennä reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa.
Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä kotimaisen puolustusteollisuuden rooli
(9)Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutukset tulevat olemaan pitkäaikaisia ja saamaan uusia muotoja kyber- ja hybridivaikuttamisen kautta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomessa varaudutaan vastaamaan myös tulevaisuuden uhkiin. Puolustushallinnon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa on linjattu puolustusselonteossa.Valiokunta totesi puolustusselonteosta antamassaan mietinnössä pitävänsä tärkeänä sitä, että puolustushallinto keskittää omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa ja resursseja sekä kansallisesti että kansainvälisesti tutkimustyössä niille osaamisalueille, jotka ovat kriittisiä puolustushallinnolle ja joita ei voida muualta hankkia. Puolustusvoimat käytti tutkimus- ja kehittämistoimintaan noin 48 miljoonaa euroa vuonna 2020.
(10)Turvallisuusympäristön edellyttämä varautuminen, valmius sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen korostuvat painopistealueina myös suomalaisessa puolustusteollisuudessa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että puolustustarvikkeissa tilauksia kohdistetaan kotimaahan aina, kun se on huoltovarmuussyistä tai osaamisen säilymisen kannalta perusteltua. Valiokunta huomauttaa, että tästä asiasta on useita linjauksia muun muassa valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksessä.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Puolustusvaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.