Eduskunnan puhemiehelle
Fibromyalgia on sairaus, joka ilmenee ihmisellä muun muassa tuki- ja liikuntaelimistön kipuna ja uupumuksena. Ritva Markkula, Teemu Zetterman ja Markku Mali kirjoittivat tutkimuskatsauksen Fibromyalgian monisyinen patofysiologia (Duodecimissa 2019), mikä antaa hyvän kuvan varsin vähän tunnetusta sairaudesta. Markkula, Zetterman ja Mali korostavat fibromyalgian vaikutusten ihmisen elimistöön olevan mekanismeiltaan vastaavia muiden pitkäaikaisten kipusairauksien tapaan. Sairauden mekanismeihin kuuluu esimerkiksi "keskushermoston herkistymiseen liittyvät kivunmuuntelujärjestelmän vaimentavan osan toiminnan heikkeneminen ja aivojen kipuvasteiden voimistuminen". Uusimmat tutkimukset esimerkiksi Lontoon King's Collegessa ja Ruotsin Karoliinisessa instituutissa viittaavat fibromyalgian olevan autoimmuunisairaus. Tarvitut lisätutkimukset sairauden mekanismeista ovat jo käynnissä.
Fibromyalgiayhdistys ry:n mukaan sairauden oireet ovat moninaiset. Ne voivat olla niin unihäiriöitä, niveloireita, ahdistuneisuutta, pahoinvointia, päänsärkyä kuin kognitiivisia häiriöitäkin. Fibromyalgiaan liittyy myös useita liitännäissairauksia, kuten allergiat, migreeni, krooninen väsymys- ja ärtyvän suolen oireyhtymä. Sairauden muodot ja vakavuusaste vaihtelevat yksilöiden välillä voimakkaasti. Tämän vuoksi myös eri hoitomuodot toimivat eri ihmisillä eri tavoin. Terveyskirjaston tietojen mukaan fibromyalgiaa sairastaa noin viisi prosenttia väestöstä, joista noin 90 prosenttia on naisia.
Fibromyalgia on moninaisen oirekirjon vuoksi vaikeasti tunnistettava sairaus. Markkula, Zetterman ja Mali korostavat katsauksessaan myös fibromyalgiaan liittyvien epävarmuuksien sosiaalista ilmentymää. Sairauden koko olemassaoloa on epäilty ja kyseenalaistettu. Lisäksi diagnoosin saamisen on nähty leimaavan yksilöä. Fibromyalgiaa sairastavia on haukuttu laiskoiksi, ja oireiden on väitetty johtuvan mielenterveysongelmista ja muista psyykkisistä syistä.
Sairauden vaikea tunnistettavuus ja heikko tuntemus altistavat fibromyalgiasta kärsivät huonoon asemaan, kun oikean diagnoosin saamisessa voi kestää ja tehokkaan hoidon aloittaminen viivästyy. Fibromyalgiayhdistyksen jäsenten kuvauksissa sairaudestaan korostuu fibromyalgian tuoma kokonaisvaltainen elämää hallitseva uupumus ja kipu. Kuvauksissa toistuu myös se, että ihmiset ovat monissa tapauksissa joutuneet käymään läpi useiden vuosien kestävät tutkimukset ja oikean diagnoosin sekä hoidon saaminen on ollut vaikeaa. Pitkät sairauslomat ja työkyvyttömyys ovat valitettavan yleisiä tilanteita fibromyalgiaa sairastavalle. Oikean diagnoosin saamisella ja hoidon nopealla aloittamisella on inhimillisen näkökulman lisäksi siis myös kansantaloudellisia vaikutuksia.
Kaikki fibromyalgiapotilaat eivät toivu työkykyisiksi. Työkyvyttömyyseläkepäätösten saaminen on hidasta ja hankalaa. Yhdistyksessä nähdään kokemusten perusteella, että diagnoosin M79.7 tulisi oikeuttaa fibromyalgiapotilaat sairauslomaan, kuntoutustukeen ja tarvittaessa työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka hallitus aikoo parantaa fibromyalgiasairauden diagnosointia, sairastuneiden nopeaa hoidon saantia ja työkykyä ja
kuinka jatkossa helpotetaan työkyvyttömyyseläkepäätösten saantia niitä tarvitseville?