Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa rautateiden raideleveys on 1 524 millimetriä, kun Ruotsissa kiskojen väli on yleiseurooppalainen eli 1 435 milliä. Junarahdille Tornio—Haaparanta-väli on varsin hidas, sillä rahtitavara joudutaan lastaamaan uudelleen rajalla. Aamulla Tornioon tai Haaparannalle saapunut lasti pääsee tyypillisesti jatkamaan matkaa aikaisintaan saman päivän iltana, usein vasta seuraavana päivänä, ja uudelleenlataus myös kasvattaa rahtikustannuksia.
Erilaisen raideleveyden vuoksi Suomen ja Ruotsin välisissä rautatiekuljetuksissa on käytetty aikaisemmin vaunujen telinvaihtoa sekä kokeiluluontoisesti muuttuvalla raideleveydellä varustettuja tavaravaunuja. Telinvaihto on ratkaisuna hidas, ja muuttuvan raideleveyden kaluston haasteena ovat korkeat hankintakustannukset ja käytettävyysongelmat talviolosuhteissa, minkä vuoksi ne ovat poistuneet käytöstä. Nykyisin kaikille Suomen ja Ruotsin rajan ylittäville rautatiekuljetuksille tehdään rahtitavaran siirtokuormaus eli rahtitavara kuormataan junasta toiseen. Siirtokuormausta tehdään myös junasta kuorma-autoihin. Siirtokuormaus tehdään nykyisin pelkästään Haaparannalla, koska ratapihalla on tarjolla säännöllinen kuormauspalvelu ja junat muualle Ruotsiin voivat jatkaa ratapihalta suoraan sähkövedolla.
Rautateitse liikkuu huomattava määrä teollisuuden ja elinkeinoelämän rahtikuljetuksia Suomen ja Ruotsin välisen rajan yli. Tornion ja Haaparannan välillä on kaksoisraideleveys eli nelikiskoraide, jossa on sekä suomalainen että ruotsalainen raideleveys. Se ei jatku näitä kahta kaupunkia pidemmälle. Kaksoisraideleveyttä olisi mahdollista jatkaa, ja sen jatkaminen Suomen puolella pidemmälle Torniosta eteenpäin lähikaupunkeihin ja teollisuuskeskittymiin parantaisi kuljetusten toimivuutta ja kustannustehokkuutta.
Teollisuuden Ruotsiin suuntautuvissa rautatiekuljetuksissa siirtokuormauksen merkitys on suuri. Siirtokuormauksen poistaminen pienentäisi rautatiekuljetuksen kustannuksia arviolta 15 %. Jos nelikiskoraidetta jatkettaisiin esimerkiksi Röyttään ja Kemiin saakka, silloin teräs- ja metsäteollisuuden tuotekuljetuksia voitaisiin liikennöidä Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan.
Raakapuun kuljetuksissa Ruotsista Kemiin rautatiekuljetus on hyvin potentiaalinen vaihtoehto. Puun tuonnin lakkaaminen Venäjältä lisää Kemiin rakenteilla olevan biotuotetehtaan tarvetta tuoda puuraaka-ainetta Ruotsista paljon aiemmin suunniteltua enemmän ja laajemmalta alueelta Ruotsia.
Suomen, Ruotsin ja Norjan taloudellisen yhteistyön merkitys on tämän kevään mittaan kasvanut entistäkin suuremmaksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut arktisen alueen kansainvälisen yhteistyön asetelman. Venäjä-yhteydet on jäädytetty. Sen vastapainoksi taloudelliset ja muut yhteydet Ruotsiin ja Norjaan entisestään vahvistuvat. Myös vireillä olevat valtavat investointisuunnitelmat ja valtakunnanrajat ylittävä yhteinen teollinen strategia edellyttävät logististen yhteyksien kehittämistä ja parantamista. Lapin kauppakamarin hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan lähivuosien investointisuunnitelmat yltävät noin 160 miljardiin euroon.
Laurila—Tornio—Haaparanta-rataosuuden sähköistämiseen on myönnetty valtion rahoitus. Valtioneuvosto on korostanut rajaseudun merkitystä toteamalla, että Tornion ja Haaparannan alue on kansainvälisten kuljetuskäytävien solmukohta ja osa Pohjanmeri—Itämeri sekä Skandinavia—Välimeri -ydinverkkokäytäviä. Laurila—Tornio-radan kehittäminen kytkee Suomen rataverkon aiempaa tiiviimmin Ruotsin rataverkkoon ja edelleen Norjan Narvikiin. Rataosuuden sähköistämisen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä, vahvistaa Suomen ja Ruotsin välisten maaliikenneyhteyksien käytettävyyttä ja toimivuutta osana TEN-T-ydinverkkoa sekä avata potentiaalia rajan ylittävään matkustajaliikenteeseen.
Kuten Laurila—Tornio-rataosuuden sähköistäminen niin myös kaksoisraideleveyden toteuttaminen ja sen myötä siirtokuormaustarpeen poistuminen edistäisi näitä valtioneuvoston mainitsemia tavoitteita.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus selvittää kaksoisraideleveyden toteuttamista Torniosta eteenpäin muualle Pohjois-Suomen kaupunkeihin ja teollisuusalueille?