Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 295/2022 vp — Kirjallinen kysymys suomalaisen tunnistusvälineen liittämisestä EU:n eIDAS-palveluihin — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 295/2022 vp
KK 295/2022 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys suomalaisen tunnistusvälineen liittämisestä EU:n eIDAS-palveluihin

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 184 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Suomea pidetään digitaalisen asioinnin saralla edistyneenä maana. eIDAS-asetuksessa olevilla vertaisarvioidulla sähköisillä tunnistusvälineillä on tarkoitus helpottaa kansalaisten ja yritysten asiointia Euroopan unionin sisällä. Tästä huolimatta suomalaista sähköistä tunnistusvälinettä ei ole mukana listauksessa. Samanaikaisesti esimerkiksi Suomi.fi -palveluun on mahdollista kirjautua eIDAS:n piirissä olevalla eurooppalaisella tunnistusvälineellä.

eIDAS-asetuksen juuret ovat EU:n vuoden 1999 direktiivissä sähköisistä allekirjoituksista. Direktiivi sittemmin kumoutui asetuksen hyväksymisen myötä vuonna 2014. Asetuksessa luotiin eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimintaa helpottavan yhteisen ja vertaisarvioidun sähköisten tunnisteiden luettelo. Jokainen jäsenmaa voi halutessaan liittää oman sähköisen tunnistuspalvelunsa mukaan luetteloon.

Asetuksen soveltaminen alkoi 1.7.2016. Valvonnan piiriin siirtyivät sähköisen allekirjoituksen lisäksi sähköiset leimat, sähköiset aikaleimat, sähköiset rekisteröidyt jakelupalvelut ja verkkosivustojen todentaminen. EU-maista Belgia, Tanska, Viro, Italia, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Slovakia, Espanja, Tsekki ja Saksa ovat saaneet oman sähköisen tunnistuspalvelunsa eIDAS:n piiriin. Suomalaista tunnistusvälinettä listassa ei kuitenkaan ole.

Nykytilanne luo ongelmia eurooppalaisilla markkinoilla toimiville suomalaisille yrityksille. Suomalaisen tunnistusvälineen puuttuminen eIDAS:sta luo kilpailuetua ulkomaalaisille kilpailijoille. Käytännössä suomalaisella yrittäjällä ei ole toimivan sähköisen tunnistautumisen tuomaa ajallista etua, mikä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

Suomalaisten yritysten kilpailukykyä rakennetaan pieni palanen kerrallaan. Virtaviivaisessa ja rajat ylittävässä asiointia edistävässä eurooppalaisen sähköisen tunnistuspalvelun piirissä oleminen on yksi tällainen palanen. Suomalaisen tunnisteen saattaminen eIDAS:n pariin olisi tästä syystä perusteltua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisella aikataululla suomalainen sähköinen tunnistuspalvelu saatetaan eIDAS-palveluiden piiriin?

Allekirjoittajat

Janne HeikkinenEnsimmäinen allekirjoittaja
Janne Heikkinen
Kansanedustaja · Jätetty 7.6.2022 · Oulu
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 18.21·varmenna teksti
Vastaus — kuntaministeri · 22.6.2022

Ministerin vastaus

kuntaministeri
Vastaus annettu 22.6.2022 · KKV 295/2022 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 18.21·varmenna vastaus